lauluni sadepäivän varalle

Jotain sinistä

2011-08-15T20:20:00.001+03:00

Kesäloma ohi ja arkeenkin palailemista harjoiteltu jo tovi.

Loman alussa isääni iski joku tilapäinen mielenhäiriö ja hän lupasi minulle tämän sinisen kaunokaisen, jota olen jo 15 vuotta yrittänyt pelastaa itselleni. Tuskin maltoin odottaa, että saadaan kesälomareissu tehtyä ja päästään hakemaan kaunokainen kotiin.

Isomummon siskolta peritty lipasto ehti ränsistyä ulkoliiterissä monta vuotta, mutta nyt se on turvassa.

Tässä saa aika näkyä. On rosoa ja rapistunutta maalia, mutta harjausta ja perusteellista pesua enempää en sille aio tehdä. Olkoon vaikka kuinka räjähtäneen näköinen, mutta tämän aarteen tunnearvoa ei rahassa voi mitata.

Tauluja joilla on tarinoita.

2011-07-20T13:00:00.000+03:00

Projektia "Eroon Ikea taiteesta" tämäkin. Koirien sohvan päälle teetin canvastaulun Kairossa ottamastani valokuvasta.

Ikeassa tulee aina ihailtua isoja canvastauluja, mutta yritän siis olla ostamatta niitä ja vedostaa mielummin itse kuvaamiani valokuvia. Näin niistä tulee persoonallisempia. Tauluja joilla on tarinoita.

Muutettuamme pieneen punaiseen koirilla ei ollut enää asiaa sänkyymme. Ne nukkuvat nyt tässä omalla sohvallaan makuuhuoneen portin takana.

Koska olohuone on yläkerrassa niin miksi tätä huonetta sitten kutsuisi? Koirien huoneeksi? Takkahuoneeksi, jossa ei ole takkaa? Tai "Vaikka mikä huoneeksi", kuten Muumitalossa.

Koirien valokuvia kirjahyllyn päällä.

Lyhtyjen takana äitini piirtämät taulut edesmenneestä Ronja-bokserista.

Kotikirjasto

2011-07-17T13:30:00.000+03:00

Haaveenamme olisi sellainen kirjastohuone, jossa olisi yksi seinä kokonaan kirjahyllyä. Tilan puutteen vuoksi olemme joutuneet tyytymään vain muutamaan palaseen Boknäsin kirjahyllyelementtejä, joita olemme ostaneet palanen kerrallaan tarpeen ja rahatilanteen mukaan. Lasiovet pitävät kirjat suojassa pölyltä ja yli-innokkailta nelijalkaisilta "lukijoilta".

Eniten kirjoja tulee luettua kesälomalla, kun saa uppoutua lukemisen välittämättä töihin- tai nukkumaanmenoajoista. Kiikkua pihakeinussa tai loikoilla terassilla ja lukea rauhassa nauttien samalla auringosta ja lämmöstä.

» Boknäs

Universaal-Universum

2011-07-14T14:00:00.002+03:00

Tästä on tullut yksi lempikaupoistani Tallinnassa, jossa on joka reissulla käytävä. Universaal Universum sijaitsee Tallinnan Vanhassa kaupungissa, Vene ja Olevimägi katujen kulmauksessa. Siellä myydään Intiasta, Indonesiasta ja Afrikasta tuotua käsityötä, soittimia, koruja, sisustustavaroita ja vaatteita.

Hinnat ovat suomalaiseen hintatasoon nähden mielestäni hyvinkin edulliset. Mukaan tarttuu aina vähintäänkin koruja, tällä kertaa myös vähän kesävaatteita ja tyynynpäällinen. Myös mies löysi kaupasta tutkiskeltavaa ja ostettavaakin.

» Universaal Universum

Minun Tallinnani

2011-07-11T12:45:00.000+03:00

Päiväristeily 6.7.2011 Tallinnaan, kukonlaulun aikaan liikkeelle ja illaksi kotiin.

Pikareissu taas Tallinnaan, aamu viideltä ylös ja kohti satamaa. Päivä meni nopeasti Vanhassa kaupungissa, parissa museossa katukahviloissa ja terasseilla.

Yritettiin päästä Bastionkäytäviin, mutta niihin pääsee vain oppaan seurassa ja kaikki kierrokset olivat jo täynnä. Kun saisimme koirille hoitajan menisimme Tallinnaan yöksi tai pariksi, ehkä silloin pääsisimme Bastionkäytäviin ja toinen paikka minne haluaisin mieheni viedä on Patarein vanha vankila Tallinnan laidalla.

Päivään kuului toki myös vähän shoppailua. Sain luvan ottaa kuvia lempikaupastani, joten siitä lisää seuraavaksi ;)

Sysmän kirjamarkkinat

2011-07-08T11:00:00.005+03:00

Kesälomalla meillä on tapana lähteä kiertämään Suomea. Pidempiä Suomitoureja olemme tehneet jo ainakin vuodesta 2003 lähtien. Välillä pyöritään vain päämäärättömästi, välillä taas poiketaan paikkoihin, jotka ovat listalla. Kerään pitkin vuotta listaa erikoisista ja mielenkiintoisista paikoista sekä tapahtumista ympäri Suomen. Lista auttaa myös kartoittamaan paikkoja lähiseudulta, jonne ei arjen keskellä ole aikaa mennä.

Muutamia vakiokohteitakin meillä on. Yksi niistä ovat nämä Sysmän kirjamarkkinat. Viime vuonna sieltä tarttui mukaan kirjojen lisäksi tuo vanha koulutaulu. Sysmän Kirjakyläpäivät ovat tänä vuonna 8.-10.7.2011.

» Sysmän kirjakylä

Majakoita ja Kalajoen hiekkaa

2011-07-06T12:30:00.000+03:00

Portaat vievät alakertaan kellariin ja portaikon olen pyhittänyt majakoille.

Seinällä olevat kuvat olen ottanut Bengtskärin majakalta yöpyessämme siellä muutama vuosi sitten. Yö lähes autiolla saarella 100-vuotiaan graniittisen majakkavanhuksen kanssa oli unohtumaton kokemus, joka täytyy vielä joskus kokea uudelleen.

Keraamisia majakoita olen ostanut yhden kerrallaan kesälomareissuiltamme Kalajoelta, joka on upea paikka sekin. Majakoiden myötä olen saanut palasen Kalajoen hiekkadyynejä itsellenikin, koska niiden lasituksessa on käytetty Kalajoen hiekkaa.

» Bengtskärin majakka
» Keramiikka Iso-Pahkala

Majakoiden vieressä kuva ensimmäisestä ikiomasta koirastani Bellasta,
joka nukkui pois pari vuotta sitten ollessaan lähes 16-vuotias.

Tuusulassa

2011-07-04T14:40:00.013+03:00

Lauantaina, ensimmäisen kesälomapäivän kunniaksi polkaistiin pyörillä Tuusulaan.
Yli 20 kilometrin lenkki alkoi olla vähän liikaa kovalla helteellä. Seuraavat urheilusuoritukset odottakoot viileämpiä ilmoja.

Tuusulassa käytiin kirpputorilla ja Sulan portissa Indiq Livingissä. Sulan portin liikkeiltä loppuu vuokrasopimus, joten siellä on alennusmyynnit, Indiq Livingissäkin hurja -50-70% kaikista tuotteista. Meidän matkaan sieltä lähti pari valokuvakehystä, tyynypäällistä ja tuo peitto, joka on ruskea vaikka kuvissa näyttääkin taittavan vähän violetin suuntaan. Virittelen peitosta alakertaan, portaikon suulle verhon, jotta alakerrasta tulee entistäkin pimeämpi. Kuvia siitä projektista myöhemmin. Kesällä sitä osaakin arvostaa makuuhuonetta kellarikerroksessa. Siellä pimeässä ja viileässä kyllä uni maistuu helteilläkin.

» Indiq Living
» Femmatori -kirpputori

Ketunkolossa

2011-07-02T11:45:00.006+03:00

Pari viikkoa sitten olin yökyläilemässä ja juhlimassa ystäväni syntymäpäiviä täällä hänen kotonaan, jota hän Ketunkoloksi kutsuu.

Värikkäässä kodissa asuu värikäs keräilijä persoona, joka harrastaa paljon kirpputoreja.

Eikä sisustuksen perusteella liene vaikea arvata minkälaisia koiria hän harrastaa?

Ikkunanpesua

2011-06-30T17:20:00.048+03:00

Tänä kesänä pesin varmaan ensimmäisiä kertoja elämässäni ikkunoita. Olen aina muuttanut paikasta toiseen sopivasti parin vuoden välein ettei ikkunanpesimen varteen ole juurikaan tarvinnut tarttua. Pari ikkunaa tosin jäi vielä nytkin seuraavaa siivouspuuskaa odottamaan.

"Ikkunanpesu kannattaa, sillä lika vie valon tehosta jopa 40 prosenttia." kertoo Martat. Ihan niin paljon ei rapa meidän ikkunoissa vielä valotehoa vienyt, mutta tunne oli kyllä samanlainen kuin pistäessään silmälasit päähän, maisema kirkastui kummasti pesun jälkeen.

Mansikkamaa

2011-06-28T18:00:00.042+03:00

Punainen tupa ja... Ei suinkaan perunamaa vaan mansikkamaa. Sieltä se sato on taas tulossa. Toissa kesänä istutin pari riviä taimia ja nyt ne ovat jo rönsyilleet lähes koko kasvimaalle. Viime kesänä sainkin jo oikein hyvän sadon pikku mansikkamaastani, vaikka oravat ja ampiaiset ottivatkin oman osansa sadosta.

Polku mansikkamaalle on tehty tiilistä jotka olivat jääneet yli lapsuudenkotini rakentamisesta. Pitää käydä hakemassa sieltä vielä lisää tiiliä ja tehdä mansikkamaalle vielä toinen samanlainen polku, jossa voi tepastella satoa korjaten ja rikkaruohoja nyppien.

Mansikkamaan vartija pötköttää terassilla.

Vartijan patjan päällinen on hieman haalistunut, mutta onneksi löysin kätköistäni vielä samaa kangasta, jotta saan ommeltua uusia kirkkaampia päällisiä.

Tavaroita joilla on tarinoita

2011-06-26T17:45:00.046+03:00

Tavaroita joilla on tarinoita, kuten Kierrätyskeskuksen työntekijän haalarissa luki.

Talomme on rakennettu 1950-60-luvulla ja olen etsinyt aikakauden tyyliin sopivaa lipastoa olohuoneeseen. Suomen suurimmasta kierrätyskaupasta, Espoon Matinkylästä löytyi tämä, joka vastasi lähes täydellisesti sitä mitä olen etsinyt. Kävin sitä ensin ihailemassa ja seuraavana päivänä se olikin jo pakko noutaa miehen kanssa. Se on vain aavistuksen liian leveä ja korkea, joten kesälomaprojektina pitää sitä yrittää vähän siistiä ja tuunata.

Käymisen arvoinen paikka siis tuo kierrätyskauppa:
» Matinkylän kierrätyskeskus

Lipasto on aavistuksen liian leveä ja tulee muutaman sentin yli sille varatusta paikasta.

Länsirannikko

2011-06-25T11:00:00.014+03:00

Vielä viikko töitä ja sitten paluu näihin maisemiin. Niin kauan kun se palaaminen on vielä mahdollista ennenkuin Fennovoiman ydinvoimahanke alkaa täällä mahdollisesti etenemään... Minua surettaa niin paljon, jos yksi näistä Suomen hienoimmista ja tunnelmallisimmista hiekkarannoista "vallataan" eikä siitä pääsisi enää nauttimaan. Puhumattakaan siitä mitä se tekisi niemen luonnolle.

Länsirannikon rannoilla on Suomen hienoimmat auringonlaskut. Ja hienoja rantoja siellä on vallattu ennenkin. Esimerkiksi Lohtajalla, jossa suurin osa Pohjoismaiden pisimmästä hiekkarannasta on vallattu puolustusvoimien käyttöön, harjoitus- ja ampuma-alueeksi.

Olen vielä vähän hämilläni siitä mitä ydinvoimasta pitäisi ajatella. En tiedä siitä, sen mahdollisuuksista ja heikkouksista, vielä tarpeeksi, jotta osaisin muodostaa siitä vahvan mielipiteen. Mutta sen tiedän, että tänne Hanhikivenniemeen en sitä halua!

» Hanhikivi.net

Pyörittelyä

2011-06-24T18:00:00.039+03:00

Uuden sohvan myötä ostin olohuoneeseen uuden maton, joka olikin sinne auttamattomasti liian pienen näköinen. Myöskään vanha punottu rahi ei sopinut enää olohuoneeseen sohvan kanssa. Molemmille löytyikin hyvä paikka eteisestä. Vanha rahi sai sieltä väistyä terassille ainakin kesän ajaksi. Saa nähdä mihin se sitten tulee pyöriteltyä.

Eteisessä asustelee Urho Gekkonen ja rahin päällä on hyvä istuskella seuraillen sen puuhasteluita.

Juhannuksena onkin aikaa pyöritellä, kun mies on töissä koko viikonlopun ja minä yksin kotona. Olen yleensä juhannuksen aikana virkistänyt muistia edellisen kesän lomareissusta tekemällä siitä kuvakirjan.

Vanha koulutaulu kertoo onteloeläimistä. Se on vuodelta 1917
ja löysin sen viime kesänä Sysmän kirjamarkkinoilta.


Kuvat kertovat vieraille minkälainen ötökkä terraariossa asustaa, jos Urho sattuu olemaan piilossa nokosilla. Skarabee on tuotu Egyptistä.

Katselualueen vanha rahi sai muuttaa kesäksi terassille.

Valoleicci

2011-06-22T19:00:00.004+03:00

Tiettyyn aikaan illasta keittiötuolien selkänojilla leikkivät ikkunalaudalla olevien kasvien varjot.
Kuppeja tuikkukynttilöille ostin joskus Askosta. Niiden nimi oli Valoleicci.

Työnurkkaus

2011-06-20T19:30:00.023+03:00

Olohuoneessa työpiste, jonka hyllyltä löytyy mm. oppikirjoja ja muuta alan kirjallisuutta, vanha kamera sekä Hietaniemen kirpputorilta löydetty kello Kiinan kulttuurivallankumouksen ajoilta.

Vanhat radiot

2011-06-18T18:00:00.013+03:00

Vanhat radiot ovat löytö kirpputorilta muutaman vuoden takaa. Itsepalvelukirpputorilla sattui olemaan juuri myyjätkin paikalla ja radioita ihastellessamme he näyttivät, että molemmista kuuluu vielä äänikin. Radiosta sattui juuri tulemaan tunnelmaan sopivaa vanhaa musiikkia ja kaupat lyötiin lukkoon samantien.

Kukka-amppelit ovat Kalajoelta Iso-Pahkalan keramiikasta, jossa on pakko piipahtaa joka kesä lomareissulla.

Toinen radio on keittiössä takan päällä ja sen seurassa päivystää piisami, jonka mieheni pelasti kesälomareissulla Merikarvian kirpputorilta.
Älkää kysykö miksi.

» Itsepalvelukirpputori Akseli
» Keramiikka Iso-Pahkala

Muumilaakson väki riviin

2011-06-16T19:00:00.011+03:00

Keittiöprojektikin nytkähti hieman eteenpäin. Aiemmin keväällä purettiin saareke, vedettiin sähköjä uusiksi ja siirrettiin jääkaappia. Jääkaappi oli ennen tuossa ikkunan oikealla puolella ja keittiöstä tuli paljon valoisampi, kun sen sai pois valoa blokkaamasta. Tänään asennettiin seinille uudet hyllyt ja tilaa löytyi myös muutamalle taululle, joissa siskoni tekemää grafiikkaa ja ottamiani valokuvia. Saarekkeen myötä hävisi aikalailla kaappitilaa ja hyllyt tulivat tarpeeseen. Pahvilaatikoista löytyy vielä saarekkeen kaapeissa ollutta tavaraa, joille pitäisi rakentaa vielä alakaappi, mutta se jäänee vielä hamaan tulevaisuuteen. Samalla sitten vaihdetaan keittiön tasot ja kaappien ovet.

Muumimukien lisäksi hyllyille pääsivät Arabian Kalevala-aiheiset vuosilautaset
minun ja mieheni synnyinvuosilta sekä Weird Antiquesista löydetyt peltipurkit.

Eiköhän näillä välineillä saada pari hyllyä ja taulua seiniin?
Saatiinhan ne, mutta kyllä siinä menikin koko ilta.

Uusi sohva

2011-06-14T22:05:00.036+03:00

Tulihan niitä sadepäiviäkin viimein ja aikaa päivittää blogia. Viime viikolla täällä vietettiin sisustusviikkoa ja innostuin heilumaan ympäri taloa kameran kanssa. Blogiin tulee siis hetkeksi tasaista elämää, kun ripottelen tänne viime viikon satoa. Selaamista helpottaakseni lisäsin vanhoihin teksteihini myös huonekohtaisia tunnisteita.

Kaikki alkoi siitä, kun eksyin yllättäen ystävän kanssa Ikeaan pitkän kaavan mukaan lihapullineen päivineen ja löysin tämä sohvan. Ihana oli päästä vanhasta kankaisesta pölyn ja karvan kerääjästä eroon! Koiraperheesssä on omat haasteensa kyllä nahkaisenkin kanssa, mutta en voinut vastustaa, kun tämä
löytyi löytönurkasta yli 40% alennuksella.

Sohvan kaveriksi hain Vallila Outletista uudet Bulevardi-kuosiset tyynyt. Helteiden myötä tuli kaivettua tuuletinkin kaapista ja punotun rahin sai korvata isoisän vanha matkalaukku. Ikuisuusprojektini on löytää matkalaukulle toinen yhtä viehättävä kaveri, mutta mistä sellaisen mahtaisi oikein löytää?

Team Tiikeriankka

2011-06-05T20:00:00.011+03:00

Tänään kaivettiin neppikset naftaliinista ja kokoonnuttiin wanhojen tovereiden kanssa aurinkoiselle hiekkamontulle Nuuksioon. Vuosia sitten meillä oli tapana kisailla säännöllisesti, viettää monia aurinkoisia päiviä (joskus öitäkin) rannoilla, hiekkamontuilla tai -laatikoilla neppaillen, grillaillen ja chillaillen. Meillä oli omat nettisivut, T-paidat, pipot ja kisoissamme oli mukana joskus kilpailevia tiimejä, joskus jopa toimittajiakin, jotka tekivät meistä juttuja mm. Helsingin Sanomiin.

Ihailtavan runsas osanotto tänäänkin saatiin kasaan vaikka aikaa on kulunut, neppisormet kangistuneet, toverit muuttaneet ristiin rastiin ja suurinosa vielä lisääntynytkin.

Päivän tulos 8/10. Tiikeriankka oli vielä vähän ruosteessa.

Hanami

2011-05-24T22:40:00.002+03:00

Oman pihan oman kirsikkapuun ensimmäiset kukat.

Sain kirsikkapuun 30-vuotislahjaksi ystävältä viime kesän lopulla
ja se selvisi hienosti kovasta talvesta ja lumesta. Tänä keväänä
saadaankin viettää ensimmäistä hanamia oman kirsikkapuun kanssa.

Neiti Kevät

2011-05-22T22:50:00.010+03:00

Hän taas tanssii tahtiin valssin
lehmus tuulessa huokailee
vanhan talon puuseinää
aurinko salaa suutelee

Murtuu huulet kylmän talven
kaiken alkaa hän uudelleen
jostain kuulen tutun laulun
hänen tiedän taas palanneen

Hän on täällä taas
kuinka sua kaipasin
täällä taas
talven yli odotin
ja täällä taas
neiti kevät on tullut takaisin

- Juha Lehti

Pari päivää pois kotoa ja jo olivat pihan puut ja pensaat roihahtaneet valkoiseen kukkaan. Noissa muissa kukkapenkeissä riittääkin sitten vielä projektia...

Ensi viikolla luvassa ensimmäinen oma hanami oman kirsikkapuun kukinnan myötä.

O-ou!

2011-05-03T20:20:00.014+03:00

Pökö-herran laukku on vallattu!

Mitä tapahtui, kun juuri pääsin kehuskelemasta, että "Rapu ei ymmärrä laukkujen päälle, sohvalla on mukavampaa, joten herra saa uinua laukussaan rauhassa..."?

Olimme vastottain pari yötä kylpylöimässä Nokian Edenissä, jonka johdosta koirat viettivät pari yötä koirahoitolassa. Kenties Rapu teki siis hoitolan kopissa laukkuun lähempää tuttavuutta.

Pökön oma laukku herätti kyllä hoitolaan saapuessa hilpeyttä.
- Koiralla oma laukku?! Nukkuuko se siis sen päällä?
- Ei vaan sisällä.

Hullut päivät

2011-04-08T20:05:00.020+03:00

Kuinka sitä voikaan tulla toisinaan pienistä asioista onnelliseksi. Kuten siitä, että Hulluilta päiviltä ostamillani imukuppikoukuilla sain koruni viimein roikkumaan kätevästi vessan seinälle.

Muita onnelliseksi tekeviä asioita oli se, että vaaka näytti tänään 15 kiloa vähemmän kuin se näytti puoli vuotta sitten. 15! Hullua! Ostin sen kunniaksi uuden vaa'an, ja kyllä, samaa lukemaa sekin näytti!

Kuinka hyvältä tuntuukaan, kun löytää itselleen vaatteita jo sieltä "normaali-ihmisten" osastoilta, eikä tarvitse tuskailla Great girls, Generous tai Xlnt -mallistojen parissa.

Kesäkuntoon 2011
- here I come!

Minun Tallinnani

2011-04-06T23:15:00.012+03:00

Vanhaa kaupunkia väreineen ja pintoineen, kävelyä, ostoksia ja herkuttelua. 4.-5.4.2011.

Sateisen päivän päätteeksi kiertelimme vanhaa kaupunkia ja etsimme niitä paljon puhuttuja pieniä viihtyisiä kahviloita. Ehkä olimme liikkeellä liian aikaisin tai liian myöhään, mutta ei niitä ihan joka kadunkulmasta löytynyt. Kunnes löytyi tämä. Täydellinen. Ja kuinka hyvältä kuuma tee ja sacherkakku maistuivatkaan tihkusateessa tallustelun päätteeksi. Hämyisessä kahvilassa, jossa soi Norah Jones.

Koti-ilta

2011-03-26T23:10:00.004+02:00

Pökö-herralla oli tapana vallata lattialle unohtunut tietokonelaukku, joten tein herralle oman pesän vanhaan matkalaukkuun. Rapu ei ymmärrä laukkujen päälle, sohvalla on mukavampaa, joten herra saa uinua laukussaan rauhassa.

Pökön matkalaukun vieressä oma matka-arkkuni, joka on löytö kirpputorilta muutaman vuoden takaa.

Uusin löytöni on kierrätyspuiset laatikot, joita ostin pari kappaletta olohuoneen nurkkaan.

Silmutilanne

2011-03-20T16:35:00.004+02:00

Yritettiin mennä kirpputorille tänään, mutta läheinen iso kirpputori, Kehä III kirppis, olikin lopettanut toimintansa. Ehkä se kaatui omaan mahdottomuuteensa. Pääkaupunkiseudun kirpputoreilla on usein se vika, että pöytävuokrat ovat kovin kalliita, joka aiheuttaa taas sen, että tyhjiä pöytiä on paljon eikä kirpputorilta ole mitään löydettävää, joka karkoittaa asiakkaat. Minun reseptini menestyvään kirpputoriin olisi tarpeeksi alhaiset pöytävuokrat, jotka houkuttelisivat sekä myyjiä että ostajia ja tavaran vaihtuvuuskin olisi näin ollen hyvä.

Olisikohan kellään kirpputorisuosituksia Vantaa/Tuusula -akselilla?

Lohdutukseksi pääsin kuitenkin taas japanilaiseen puutarhaan, jossa silmutilanne näytti jo oikein lupaavalle tänään. Jos vain aurinko jaksaisi paistaa ensi viikolla, voisi viikon päästä olla jo kukinta paremmin käynnissä.

Huomenta

2011-03-19T11:08:00.014+02:00

Aamiaisjuomalla päivä käyntiin. Sitten tunniksi uimahalliin ja illalla sosialisoitumaan työkavereiden 3-kymppisille.

Aamiaisjuoma kahdelle:

Mustikka-banaani smoothie

puoli purkkia rahkaa (125 gr)

3 dl piimää

loraus kermaa

banaani

puoli pussia pakastemustikoita (100 gr)

makeutusainetta oman maun mukaan

Sekoitetaan blenderissä ja nautitaan.

Odotusta

2011-03-13T22:45:00.004+02:00

Ensimmäiset kirsikkapuut kukkivat jo, mutta parhaimpaan kukoistukseen on vielä muutama viikko matkaa, aurinkoisista ilmoista riippuen.

Keittiön kevät

2011-03-05T23:31:00.008+02:00

Keittiön uudistusta; purettiin keittiöstä saareke pois ja sen myötä sain hankittua uuden isomman pöydän ja tuolit. Innostuin hankkimaan myös verhon (en ole verhoihmisiä ja olen pärjännyt ilman sen yli kaksi vuotta mitä tässä ollaan asuttu) ja kauan himoitsemani taljan.

Verho on ommeltu Vallilan Sipoo -kankaasta. Printtiverho suomalaisen valokuvaajan suomalaisesta maisemasta kolahti kyllä tällaiseen eivärikäskukkaverho-ihmiseen. Haluaisin verhon jostain itse ottamastani kuvasta, mutta tuo saa palvella siihen asti, kun saan sellaisen toteutettua.

Seuraavaksi vuorossa keittiöfirmojen tutkiskelua, että saisi vaihdettua keittiön kaappien ovet ja tasot 2010 -luvulle.

Just married

2011-01-01T23:50:00.007+02:00

Rouviinnuin uudenvuodenaattona, meidän 10 -vuotispäivän kunniaksi.

I hate mondays

2010-09-13T21:03:00.007+03:00

Varsinkin tätä maanantaita. Joskus on vain päiviä, kun kaikki menee v*tuiksi. Bad hair day. Fiilis on aika pitkälti kuvan mukainen (vaikka syytön tuo Korkeasaaressa viime kesänä kuvattu kameli siihen on).

Kun ei osaa päättää, eikä valita. Vertailua, jahkaamista, sovittamista ja kokeilua. Pientenkin asioiden valinta tuottaa suuria vaikeuksia. Mitä söisin lounaaksi? Mikä on paras paikka elokuvateatterissa? Mikä on oikean kokoinen kenkä? Mikä on paras sanavalinta? Mennäkkö vai ei? Ollako vai eikö olla?

Ja väärien valintojen jälkeen päätöksenteko on taas entistäkin vaikeampaa...

Uudet julisteet

2010-08-28T18:10:00.005+03:00

Projektia "Eroon Ikea-taiteesta" kai tämäkin.

Muumijulisteet saivat väistyä, kun tilasin eBaystä bulldoggiaiheisia lehtimainoksia 40- ja 50 -luvuilta, skannautin ne ja teetin niistä julisteet.

Halvimmat julisteet löytyivät Eirikuvalta, 50x70 cm koko hintaan 7,95. Ja postituskuluissakin sai säästettyä, kun haki julisteet lähimmästä Eirikuvia myyvästä liikkeestä, joita löytyi työpaikan lähistöltäkin oikein kaksin kappalein.

U2 360° Tour in Helsinki

2010-08-22T02:50:00.030+03:00

U2 360˚ TOUR 20.-21.8.2010 Helsingin Olympiastadionilla.

Upea U2:n täytteinen viikonloppu takana. Perjantaina ensin suuremmalla kaveriporukalla takakatsomossa, josta näimme hyvin kokonaisuuden, lavarakennelman screeneineen ja valoineen, ympärillä vellovan yleisömäärän ja "milky way" kännykkämeren.

Lauantaina sitten kaksin ystävän kanssa pääsimme aivan lavan lähelle, tuon kävelyringin sisään, lähemmäksi kuin ikinä uskallettiin toivoakaan. Ja näimme Bonon alle metrin etäisyydeltä.

Lauantaina satoi vettäkin, johon olimme onneksi varautuneet. Väsynyt, litimärkä, ääni käheänä ja jalat poikki, mutta oli se kaikki sen arvoista!

30 ja ylpeä siitä

2010-08-12T20:30:00.007+03:00

Minä en ole niitä ihmisiä, jotka täyttävät 25 vuotta vuosi toisensa perään. Olen 30 vuotias ja ylpeä siitä! En haluaisi olla enää 2-kymppinen, kauas olen niistä vuosista päässyt, pitkän matkan kulkenut päästäkseni tähän. Ja tässä on hyvä olla. Juuri näin ja juuri tämän ikäisenä.

Iso Vasikkasaari

2010-08-07T22:00:00.031+03:00

Espoon saaristoliikenne ja ulkoilusaaret

Gula Villanista maukas maalais-salaatti kanalla, jonka päälle köyhiä ritareita.
Suosittelen! http://www.gulavillan.fi/


Parhaat metsässä köpöttelykengät evö. http://www.fivefingers.fi/

Eilen meinasin olla jo hieman epätoivoinen. Epätoivo ja masennus yritti vallata mieltäni, kun vapaa helteinen viikonloppu avautui eteeni ilman suunnitelmia. Viimeinen viikonloppuni kahdenkymmenen ikävuoden puolella, ensi viikolla ikäni alkaa jo kolmosella alkavalla numerolla. Syntymäpäivät ovat olleet minulle aikuisiällä aina muutenkin ahdistavia, jo ilman kolmenkympin kriisejä. Kuten vuoden vaihteetkin. Pysäkkejä, jolloin suunta pitäisi olla selvillä kohti seuraavaa vuotta. Mutta täytän kyllä 30 vuotta ylpeänä, en haluaisi olla enää 20-vuotiaskaan. Olo vaan tuntui niin kovin yksinäiseltä.

Kesääkin on vielä jäljellä, mutta mies on viikonlopun töissä. Yötöissä, joten päivät hän nukkuu alakerrassa ja minä hiivin ja hissuttelen yläkerrassa.
Yhden auton perheessä pidempi viikonloppuseikkailu oli siis pois laskuista.

Onneksi satuin bongaamaan erään kaverin nettilinjoilta ja hänellä oli samankaltaisia ongelmia. Päätettiin siis lähteä yhteiselle seikkailulle.

Vietettiinkin tänään ihana kesäpäivä Espoon saaristossa, Isossa Vasikkasaaressa. Köpöttelyä metsässä, hyvää ruokaa, köpöttelyä kallioilla, jäätelöä rantakahvilasta ja lisää köpöttelyä. Ja sain koko päivän höpöttää koirista, liskoista, ötököistä ja matoviljelmistäni toisen eläinten ystävän kanssa!

Arkipäivät kun tulee vietettyä työpaikassa, jossa kenelläkään ei ole edes koiraa!? Miten se voi olla edes mahdollista yli kahdenkymmenen henkilön firmassa ja 600 000 koiran maassa? Samanhenkinen juttuseura on siis arkisin vähissä, kun en viitsi pitkästyttää heitä koira-aiheisilla höpinöilläni, torakka-, sirkka,- ja matoviljelmistäni puhumattakaan. Luonto ja eläimet ovat kuitenkin niin suuri osa elämääni ja vapaa-aikaani, että tunnen oloni toisinaan tukahdutetuksi. Ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi. Sielläkin.

Kuulunkohan minä enää minnekään?

Pyörätuoli

2010-07-30T20:21:00.003+03:00

Olen ostanut kirpputorilta kaikkia outouksia, mutta tänään yllätin jopa itseni ostamalla pyörätuolin.

Ai miksi? No kun halvalla sai ja se oli niin hieno.

Oikeasti tuoli jatkoi jo matkaansa hyötykäyttöön ystävän alzheimeria sairastavan isän avuksi. Mutta oli se hieno.

Hei hei hieno tuoli.

Mansikkavaras

2010-07-29T20:00:00.006+03:00

Tätä rosmoa ei juurikaan mansikkamaan yllä tuulessa rapisten heiluvat foliot häirinneet. Sieltä se kävi noutamassa pari mantsukkaa, naposteli ne aidan reunalla ja jatkoi matkaansa suupielet punaisina.

Suomitour -kirjoja

2010-07-01T23:00:00.002+03:00

Suomitourin 2010 ollessa vielä lähtökuopissaan sain viimein tehtyä kuvakirjat vuoden 2003 ja 2009 reissuista. Kirjat tulivat postissa tänään ja ovat kyllä vaivan väärtejä, muutoin kuvat jäävät niin helposti vain kovalevyn kätköihin. Limited edition. Kaksi kappaletta kutakin. Toinen itselle ja toinen mökille.

Suomi on täynnä niin hienoja paikkoja ja tapahtumia, että en oikeastaan edes himoitse ulkomaille kesäisin. Kotimaassa pysymiselle tärkeä syy on myös kaksi koiraamme, jotka saavat olla mukana, kun Suomen rajojen sisäpuolella pysytään.

Marjapiirakka for dummies

2010-06-30T22:45:00.011+03:00

Minut tuntevat tietävät kuinka ahdistun kaupassakäynnistä ja ruoanlaitosta. Olen enemmänkin vain ruoan loppukäyttäjä. Näin ollen olen aivan kädetön mitä tulee kokkailuun ja leivontaan. Toisinaan kuitenkin jossain tilapäisessä mielenhäiriössä innostun leipomaan ja tänään intouduin tällaiseen suoritukseen.

Marjapiirakka

Pohja

100 gr voita
3/4 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1 muna

Sekoita voi ja sokeri keskenään.
Lisää jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe, kaurahiutaleet ja muna.
Sekoita kunnolla.
Painele taikina voidellun ja korppujauhotetun vuoan pohjalle ja reunoille.
(jos taikina tarttuu sormiin kasta ne välillä kylmässä vedessä)

Täyte

1-1½ litraa marjoja (esim. mustikka ja vadelma)
3/4 dl sokeria
1 rkl perunajauhoja mustikoita käytettäessä

Sekoita marjoihin sokeri ja mahd. perunajauho mustikoita varten.
Kaada seos piirakkapohjan päälle.

Kuorrutus

1 purkki kermaviiliä
1 muna
1 tl vaniljasokeria

Sekoita aineet kulhossa ja kaada tasaisesti marjojen päälle.

Paista 200 asteessa noin 45 minuuttia.

Herkulista esimerkiksi vaniljakastikkeen tai -jäätelön kera.

Kippis

2010-06-07T21:08:00.001+03:00

Siinä se nyt on! :)

Pikku pikku asioita

2010-06-03T21:15:00.003+03:00

Tänään oli taas hyvä päivä huomata, että onni tulee pienistä asioista. Puutyöt ja puukasa, jonka saa kasata omaan pikku pikku liiteriinsä, lämmikkeeksi omaan takkaan, sitten taas kun pakkaset ja pimeys ja myrskyt haparoivat pikku pikku tuvan ovia.

Ja pikku pikku raparperipaistos oman pikku pikku maan omista pikku pikku raparpereista.

Rapsakka raparperipaistos

500 g raparperia
1,5 dl fariinisokeria

pinnalle:
100 g voita
2 dl kaurahiutaleita
1 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
2 tl kaardemummaa

Leikkaa raparperien varret pieniksi paloiksi ja kaada ne voidellun uunivuoan pohjalle. Ripottele päälle fariinisokeria.
Nypi muut ainekset muruiseksi seokseksi ja ripottele se raparperipalojen päälle.
Kypsennä 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia.

Tarjoa vaniljakastikkeen, jäätelön tai kermavaahdon kanssa.

Projekti "Eroon Ikea-taiteesta"

2010-05-26T21:10:00.010+03:00

Uudet taulut seinällä ja projekti "Eroon Ikea-taiteesta" etenee.

Yritän olla siis haksahtamatta Ikean tauluihin ja vedostaa mielummin itse kuvaamiani valokuvia. Nämä valokuvat ovat japanilaisesta puutarhasta. Sain myös hankittua kauan haikailemani Doun Boknäsin kiinamyymälästä. Sen avulla sain siistittyä lipaston reunassa olleen kasan lehtiä, papereita ja muuta epämääräistä sälää. Koti kuntoon nurkka kerrallaan.

Alakertaan teetin aiemmin keväällä 100x70 cm kokoisen canvastaulun Kairossa ottamastani kuvasta. Laitan teille kuvan siitä myöhemmin. Seuraavaksi pitäisi keksiä kuvat olohuoneeseen 50x70 julisteisiin...

Urho Gekkonen

2010-04-09T22:50:00.002+03:00

Upi on herännyt talvilevoltaan. Kevät tulee!

Pääsiäinen

2010-04-04T23:30:00.004+03:00

Salaisuuksien saari.
Nousi sumun keskeltä ja välillä sukelsi taas kokonaan näkymättömiin.

Taikametsä.

Täydellisessä hiljaisuudessa lähestyvän joutsenen äänen kuulee jo kaukaa ennen kuin se ilmestyy sumun seasta kadotakseen taas sumuun metsän reunassa. Kurjet ovat tänä pääsiäisenä loistaneet poissaolollaan. Ne ovat äänillään tuoneet vielä ihan oman ulottuvuutensa tunnelmaan.

Taikametsänkävijät.

Ulkoilun jälkeinen lukupiiri.

Pökön iltasaduksi luettiin Jussi Viitalan Älykäs eläin -kirjaa.

» Ovatko ihmiset ylivertaisia älykkyydessä? Huomenta Suomi 1.4.2010

Eläinten käyttäytymisen tutkiminen avaa lahjomattoman ikkunan meihin itseemme. Ajateltaessa maailman nykytilaa ihmisen käyttäytymisen ymmärtäminen tulee entistäkin tärkeämmäksi, jos yritämme ratkaista ympäristömme ongelmia. Me olemme maailman ekosysteemin pahin häiriötekijä perimmältään sen takia, että meitä on viitisen miljardia liian monta. Jos käyttäytymisemme noudattaa edelleen vanhoja vaistojaan, ei maailmalla ole toivoa. Ihmisestä on hyvää vauhtia tulossa tuhovoimassaan sen kymmenkilometrisen asteroidin veroinen, joka lopetti dinosaurusten maailmanajan. Ainoa lohtu on, että yhden maailmankauden loppu on uuden alku. Jos näin todella tapahtuu, ei ihmiskunnankaan ennuste ole hyvä. On käynnissä lopullinen testi siitä, onko ihminen älykäs laji vai ei.

- Jussi Viitala

Kukintaa odotellessa

2010-03-27T21:50:00.000+02:00

Loma

2010-02-18T22:20:00.010+02:00

Kauan odotettu ja ansaittu loma Egyptissä 8.-15.2.2010.

Snorkailemassa delfiinien suosimalla Dolphine house-koralliriutalla. Onnekkaimmat pääsivät delfiinien kanssa uimaankin, mutta pelkkä luonnonvaraisten delfiinien näkeminen sai kyyneleet silmiin. On ne niin hienoja eläimiä.

Hotellimme sijaitsi El Gounassa, joka on paratiisimaisen kaunis paikka. Myös rauhallinen, siisti ja turvallinen. Juuri sitä mitä halusimmekin. Hotellihuoneemme sijaitsi tuon palmun takana. Vain 15 metriä rannasta.

Iltanäkymiä omalta terassilta.

Oikeaa egyptiläistä elämänmenoa kävimme ihmettelemässä Kairossa. Miljoonien ihmisten suurkaupunki, joka on niin paljon muutakin kuin vain pyramidit ja sfinksi. Toki pyramidejakin tuli käytyä ihmettelemässä sekä ulko- että sisäpuolelta. Yllä oleva näkymä Gizalaisen hotellimme pihasta.

Sfinksi. Maailman suurin monoliittiveistos. Se on noin 20 metriä korkea ja 70 metriä pitkä. Kasvojen leveys on 4,15 metriä

Kheopsin pyramidi. Ikää n. 4500 vuotta ja korkeutta n. 140 m.

Khefrenin pyramidi.

Kheopsin kupeesta esiin kaivettu Aurinkolaiva.
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=745102

1800-luvulla rakennettu alabasterimoskeija.

Khan El Khalilin basaarialue.

Kyllä Egypti on paitsi käsittämättömän vanhan, kiehtovan historian ja kulttuurin, myös mielenkiintoisen nykyelämän ansiosta vienyt minun sydämeni. Punaista merta, lämpöä ja aurinkoa unohtamatta. Niin paljon jäi vielä nähtävää ja koettavaa...

Vuodenvaihde

2010-01-06T00:30:00.001+02:00

Yhdeksän vuotta sitten teimme uuden vuoden lupauksen yrittää yhteiselämää ja se lupaus pitää vieläkin. ♥

Aamiaiseksi lettuja, kuningatarhillon ja kermavaahdon kanssa. Laskevan auringon aikaan lenkki järven jäällä, kermaista lohikeittoa ja saaristolaisleipää graavilohen kera. Ruokalepo takkatulen lämmössä ja sitten puusaunan lämmitykseen. Veden haku järveen kairatusta reiästä. Pakkanen paukkui -25 asteessa, mutta kahden tunnin saunomisen ja puuterilumessa pyörimisen jälkeen veri kiersi eikä palellut enää yhtään.

Hiljaisuudessa kuului vain pakkasen pauke ja maalaisilmassa uni maistui. Joka "aamu" tuli herättyä vasta kello 13 jälkeen, vaikka yritti mennä aikaisin nukkumaankin.

Hyvää joulua

2009-12-23T18:20:00.005+02:00

Lumilyhty odotti tänään kotiin palatessa.

Syksy on kiirehtinyt jo jouluun kuin varkain. Joulumieli on jäänyt jälkeen, mutta ehkä se ehtii vielä minutkin tavoittaa, kun huomenna saa jättää arjen taakse muutamaksi päiväksi. Aamulla leivon vielä valkosuklaajuustokakun ja matkataan Lahteen viettämään perinteistä perhejoulua.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!

Syyslaulu

2009-10-21T23:20:00.006+03:00

Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa.
Illat sammuvat kylmään hämäryyteen.
Jo tule lohduttamaan, synkkä mieli pujahtaa
syksyiltani yksinäisyyteen.

Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan,
mitä muuten ei muistaisi kai lainkaan.
Nyt muistan miten paljon mä tehdä tahdoinkaan,
miten vähän siitä aikaan mä sainkaan.

Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie.

Etsin jotain mitä meiltä unohtunut on,
minkä avullasi löytää mä voisin.
On kesä lyhyt niinkuin haave saavuttamaton
siitä mikä oisi voinut olla toisin.

Kai tulet pian ennenkuin pimeään mä jään
- eihän kaikki kai ole mennyt hukkaan.
Jos löytäisimme toisemme, silloin ehkä nään
keinon jolla kaiken vielä saamme kukkaan.

Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie.

Syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin,
nyt jo turhaan sä kysyt minne viekään.
Nyt rakastan kai vähemmän kuin ennen rakastin,
mutta enemmän kuin koskaan saat tietää.

Nyt majakat me näämme kun myrskyt raivoaa,
tuuli vaahtopäinen äänen tänne kantaa
- ja tärkeintä on sydämemme ääntä noudattaa
ja kaikkemme toisillemme antaa.

Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie."

- Tove Jansson - (suom. Elstelä

Lusikka

2009-10-12T23:30:00.004+03:00

Koirat ainakin tuntuvat pitävän uudesta sohvasta.
Tästä asennosta ne aamulla herätessäni yllätin.

Japanilaisen puutarhan syksy

2009-10-03T23:40:00.002+03:00

Tyttöjen iltaa odotellessani kävin ihastelemassa punertuvaa japaninvaahteraa ja karppeja.

Ilta vietettiin pienessä punaisessa hyvässä seurassa herkutellen.

Haisulit

2009-10-03T12:40:00.002+03:00

Haisulit lähdössä päiväkävelylle Vantaan Arboretumiin.
Heijastimet jo viritelty pimenevien iltojen turvaksi.

Helsinki Vintage

2009-09-27T20:00:00.001+03:00

Helsinki Vintage -tapahtuma Kaapelitehtaalla.

Helsinki Vintage on ohjelmallinen myyntitapahtuma, vintagekulttuurin helmi, joka kokoaa yhteen maan laadukkaimmat vintage ja second hand -myyjät. Tapahtuma on viihtyisä ja leppoisa sunnuntain viettopaikka, joka tarjoaa mahdollisuuden menneiden vuosikymmenten aarteiden ostosteluun, viihdyttävän ohjelman seuraamiseen ja wanhan ajan kahvilaelämykseen.

www.helsinkivintage.fi

Mukava tapahtuma ja leppoisa tunnelma. Tällaisia pitäisi kaikkien kirpputorien olla. Toivotaan, että tapahtuma järjestetään myös ensi vuonna ja silloin pitää pyrkiä paikalle heti aamusta tekemään löytöjä.

Porvoo

2009-09-26T19:05:00.006+03:00

Aurinkoisessa ja tuulisessa Porvoossa siskon kanssa. Lounaalla ja shoppailemassa, jonka jälkeen jäin vielä nauttimaan vapaa päivästä ja kiertelemään vanhaa kaupunkia rauhassa kameran kanssa.

Tee- ja kahvihuone Helmen sisäpihalle ei oltu aiemmin eksyttykään ja sieltä löydettiin viehättävä aarrearkkumainen kauppapaikka Istra, josta teimme vaikka mitä löytöjä.

www.istra.fi

Design Delissä en voinut vastustaa näitä korutaiteilija Jaana Tuomiston korvakoruja, kun korujen materiaalit sattuivat olemaan juuri minun ja mieheni synnyninvuosilta, 1980 ja 1978.

kauppa.designdeli.fi
www.jaanatuomisto.fi

Enää ei tarvitse piilotella tiskiainepulloa tiskipöydän alla, kun tiskiaineelle löytyi siisti säilytysratkaisu. Samasta liikkeestä mukaan tarttui myös ulkolyhty oven pieleen.

Pellolla

2009-09-23T19:30:00.001+03:00

Tätä päivää oli vaikea pelastaa jopa pellollisen auringonkukkia.
Onnistuivat siinä kuitenkin joten kuten.

Pelto löytyy työmatkani varrelta ja monesti siinä on pitänyt pysähtyä. Olen kuitenkin onnellinen, että tänään sen tein kotimatkalla, ennenkuin ensimmäiset pakkaset vievät kauniin näkymän mennessään.

Lahti

2009-09-20T21:40:00.000+03:00

Siskontytön syntymäpäivillä ja pientä valkoista tapaamassa.

Kakola

2009-09-19T23:40:00.002+03:00

Turun vanhassa vankilassa, Kakolassa, kahden tunnin kakulla. Opastettuja yleisökierroksia vankilaan on jo parina kesänä tarjonnut Turku Touring, toivottavasti vielä myös ensi kesänä. Vangit Kakolasta on siirretty uuteen vankilaan vuonna 2007, josta lähtien vankila on ollut koskemattomana tyhjillään. Aution vankilan pimenevillä käytävillä kulkeminen oli vaikuttavaa. Rapistuneet seinät seinäkirjoituksineen ja muine töhryineen kertoivat omaa karua tarinaansa. Ryhmässämme sattui olemaan myös paikallisopas, nuori mies, joka oli ollut Kakolassa vuosituhannen alussa. Pidempäänkin olisi kierroksella viihtynyt, kaksi tuntia meni läpijuoksuksi.

Kakola on my mind, City-lehti 14/2008
www.turkutouring.fi

Turku vankilaan mennessä.... ja tullessa oli jo pimeä laskeutunut.

2009-09-12T22:00:00.001+03:00

Aamiaisella Tuomiokirkon Kryptassa, Tyhjä kulho -tapahtumassa. Sen jälkeen kävin katsomassa Ilonan uusimman näyttelyn Art Alexissa. Itse Ilonakin sattui olemaan paikalla. Päivän päätteeksi suuntasin vielä Habitareen.

www.tyhjakulho.fi
www.ilonasampovaara.com/

Punaisten lyhtyjen aika

2009-09-11T00:00:00.004+03:00

On terassin syysilmeen aika.

Kirjailija

2009-06-30T22:20:00.001+03:00

Liivian blogikirjoituksen innoittamana tilasin Ifolorilta kuvakirjat kesäisistä kotimaan matkoistamme 2006 ja 2008. Kirjat odottivat tänään postilaatikossamme ja olen tituleerannut itseäni koko illan kirjailijaksi. Lähdin heti jopoajelulle esikoiskirjojani esittelemään.

Ylläolevat kuvat kotikulmiltamme ilta-ajelun varrelta. Päivä päivältä seutu tuntuu enemmän kodilta. Täällä on hyvä olla.

Ja sitten ne kirjat. Odotin jännityksellä mitä tuleman pitää, mutta niistä tuli yllättävän hyviä. Kirjoja pitää tehdä ehdottomasti enemmän ja varmasti myös tämän kesän Suomi touristamme työstän kirjan. Näistä kirjoista tilaan heti huomenna toisen painoksen mökkituliaisiksi.

Linnoitus

2009-06-27T23:45:00.005+03:00

"Onpa hyvä, että viileni välillä" virkkoi isäni. Mutta minä olin toivonut ja odottanut aurinkoa viikonlopuksikin. Kun olen vapaalla. Katseltuani kesää arkipäivät toimiston ikkunan takaa. Viikolla saa sataa ja olla pilvistä. Ainakin vielä pari viikkoa lomaa odotellessa.

Elämäkään ei ole aina yhtä auringonpaistetta. Välillä vaan on hetkiä, kun kaikki näyttää niin mustalta.

Kun ulkona ei ole tarvinnut nauttia auringosta, olen rakennellut pesää. Istuttanut samettiruusut v2.0 ja sitten odottanut sadetta, jota ei kuitenkaan koskaan tullut. Löytänyt tuolin, jonka ympärille aloin rakentamaan linnoitustani. Kaivellut muuttolaatikoita. Siirtänyt kymmeniä kirjoja kirjahyllystä, siirtänyt hyllyä ja latonut kirjoja takaisin. Ja mustavalkoisista itsevedostetuista kuvista puheenollen ripustanut niitä seinälle, joka paljastui kirjahyllyn takaa.

Ja kaiken päätteeksi pannaria tuoreiden mansikoiden ja kermavaahdon kera. Näillä eväillä kohti valoisempaa viikkoa.

Vahdissa

2009-06-20T00:04:00.012+03:00

Tänä vuonna vietän juhannusta kotona. Yksin illat ja yöt, päivisin hiivin ja hissuttelen. Mies on yöt töissä, enkä jaksanut kehitellä muita juhannusmenoja ja malttanut jättää koiria yksin kotiin. Autottomana on hankala liikkua pidempiä matkoja kahden koiran kanssa. Lupauduin ruokkimaan ystävän kissaa heidän juhannusreissunsa ajan. Juhannusheilani Arto siis ylläolevassa kuvassa.

Viikolla ohikulkiessani katselin samettiruusujeni olevan vähän nuukahtaneita. Vettä on kuitenkin riittänyt, siitä luonto on pitänyt huolta, joten en perehtynyt niihin tarkemmin kuin vasta tänään. Kotilot olivat vallanneet ja tuhonneet kukkapenkkini. Sympatiat noita limaisia pikku kavereita kohtaan loppui kerta heitolla ja nyt otetaankin vastaan torjuntaneuvoja ennenkuin valtaavat kasvimaanikin. Tänään kerättiin enimmät ja isoimmat pois, mutta taistelu tuntuu loputtomalta tuhansien kotiloiden kuhistessa viereisessä metsikössä.

Viime viikonlopun projektina oli 200 litraa uutta multaa, ruukkuja, tomaatti ja 40 kappaletta mansikantaimia. Jäi vielä tilaakin, kun vain keksisi mitä pikku kasvimaallani voisi vielä viljellä. Mansikkamaani keskelle tein polun tiilistä, jotka ovat jääneet yli lapsuuden kotini rakentamisesta. Rapu pitää pajan portailla vahtia etteivät tuholaiset hyökkää kasvimaani kimppuun. Joku kotiloita vauhdikkaampi tyyppi käy ainakin tomaatteja napsimassa ja levittämässä pitkin pihaa. Mitähän mahtaa käydä mansikoiden kanssa, jos marjoiksi asti selviävät.

Grillikauden avajaiset

2009-06-06T23:40:00.008+03:00

Tänään se ostettiin, kaasugrilli. Tähän asti ollaan paistettu makkaroita takan hiilloksissa ja aiemmin hyvin palvelleella pallogrillillä, joka heitettiin muuton yhteydessä pois. Ollaan oltu perinteisen hiiligrillin puolesta puhujia, mutta onhan tuo kaasugrilli kaikessa vaivattomuudessaan loisto vehje. Grillimalleihin toivoisi tosin enemmän vaihtelua. Suurinosa kaasugrilleistä kun näyttää siltä, että niihin voisi hypätä kyytiin ja lentää toisiin galakseihin. Sellainen ei vain sovi pienen punaisen henkeen.

Tänään sain toteutettua myös toisen ikuisuusprojektini.
En ole perinteisten keittiöjakkaroiden ystävä, mutta tällaisena töpöjalkana on usein tarvetta kurotella ylemmille hyllyille. Tähän ratkaisuun ihastuin aikoinani, mutta niitä myyvä liike on niin hankalasti auki, että sinne on vaikea ehtiä. Sen lisäksi se on Helsingin keskustassa, jota välttelen, jollei sinne ole aivan pakko mennä. Haaveilin sellaisesta tummemmasta versiosta, mutta piti tämä nyt käydä pelastamassa, kun niitä oli vain kaksi jäljellä eikä tietoa koska lisää tulee.

Puinen, thaimaalainen käsin tehty penkki taittuu käden
käänteessä korkeammaksi jakkaraksi. Penkkejä maahantuo
ja myy Pineapple, Kalevankatu 4, Helsinki. www.pineapple.fi

Hain myös laatikollisen samettiruusuja kihlajaispäivämme kunniaksi. Unohdin itse koko päivän ja mieskin muisti sen vasta illalla, mutta menkööt päivän hankinnat kihlajaispäivän piikkiin. Laatikollinen kukkia ei tosin riittänyt alkuunkaan siihen mihin niitä alunperin suunnittelin, joten täytin niillä tyhjän paikan kaivon edessä.

Löytö

2009-05-25T23:20:00.003+03:00

Olen jo pitemmän aikaa kytännyt kirpputoreilta ja Huuto.netistä peltisiä pukukaappeja miehen työpajaan. Ovat olleet lähinnä uimahallimallistoa ja sopivaa ei ole löytynyt, kunnes tänään tärppäsi! Samalla paikkakunnalla ja edullinen sekä sopii pajan henkeen väriltään ja mitoiltaan. Ja sai hakea samantien pois.

Muutoin toukokuu on mennyt töissä, koiraharrastuksissa sekä päätoimittamaani bulldoggiyhdistyksen jäsenlehteä taittaen. Kukkapenkistä on noussut keltaisia narsisseja ja punaisia tulppaaneita. Työrintamallakin tuntuu olevan meneillään nousukausi, kehityskeskustelut menivät loistavasti ja yksi työnikin pääsi erään mainostajille ja mainostoimistojen suunnittelijoille suunnatun suunnittelukilpailun viiden parhaan joukkoon. Lopullisia tuloksia vielä odotellaan.
Lehden kanssa pitäisi helpottaa kesäkuun alkuun mennessä, sitten pääsen nauttimaan kunnolla alkavasta kesästä, kuopsuttamaan pihaa ja aktivoitumaan taas blogirintamallakin.

Pihapäivä

2009-04-26T23:30:00.006+03:00

Haravoitiin, jutusteltiin naapureiden kanssa, nostettiin ensimmäiset kukkien kasteluvedet omasta pihakaivosta ja ihmeteltiin mitä kaikkea kukkapenkeistä on nousemassa.

Omia simoja odotellessa, nautittiin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan ihanan vanhanaikaisia limonaadeja terassilla uuden pirttikaluston ääressä, jonka voitin huuto.netistä. Kalusto kaipaa vielä hiomista ja uutta maalia pintaan.

Elämäni ensimmäinen itsetehty sima on tiskipöydällä tekeytymässä.
Saa nähdä mitä siitä tulee, kun olen niin surullisen kuuluisa kaikista ruoanvalmistukseen liittyvistä taidoistani.

Sima

8 litraa vettä
1/2 kg fariinisokeria
1/2 kg taloussokeria
2-3 sitruunaa
1/4 tl tuoretta hiivaa tai kuiva hiivaa
rusinoita

Kiehauta osa vedestä ja kaada sokerien päälle. Mikäli haluat tummempaa simaa, käytä yksinomaan fariinisokeria (1 kg). Lisää loput vedestä sekä puristettu sitruunan mehu. Lisää haaleaan (n. 40 C) seoksen sekaan hiiva. Pullota sima 1-2 vuorokauden kuluttua. Lisää jokaiseen pulloon teelusikallinen sokeria ja muutama rusina. Huom! Paine pullossa kasvaa käymisen jatkuessa, joten älä käytä liian tiukkaa korkkia. Sima valmistuu viileässä paikassa noin viikossa, huoneenlämmössä noin 3 päivässä. Säilytä sima viileässä ja käytä noin viikon kuluessa.

Kali oreksi!

2009-04-26T18:40:00.005+03:00

Tyttöjen kesken kokoonnumme muutaman kerran vuodessa kokkaamaan yhdessä. Kokoontumisia kutsutaan nimellä Maustemirkut. Eilen illalla Lauttasaareen oli kokoontunut taas 12 tyttöä sekä yksi pikkumirkku ja teemana oli kreikkalainen ruoka.

Menussa oli alkuruokana viininlehtikääryleitä, grillattuja katkarapuja, oliiveja, fetaa, tsatsiki, tapenadea, feta-pinaattipiirakka ja leipää. Pääruokana täytetyt tomaatit, moussaka ja souvlaki. Jälkiruokana jääkahvia ja halvaa. Juomina ouzoa ja retsinaa.

Seura oli mukavaa ja ruoka herkullista. Paljon sai helppoja vinkkejä omaan kesäkeittiöönkin. Olen vieläkin innoissani ja vesi kielellä. Ja minähän en edes pidä ruoanlaitosta. Tässä muutama resepti.

Tsatsiki

2-3 dl paksua jogurttia (esim. partaäijää)
puolikas kurkku raastettuna
2 valkosipulinkynttä raastettuna
muutama mintunlehti silputtuna
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria
ripaus sokeria
loraus oliiviöljyä

Valuta ylimääräiset nesteet kurkkuraasteesta suodatinpussin läpi. Tai jos olet laiska ja kiireinen niin puristele raasteesta nesteet pois käsin. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja tarkista maku. Anna maustua jääkaapissa ennen tarkoilua.

Baked feta cheese with oregano

feta cheese
oregano
olive oil

Cut pieces of aluminium foil anf place on each of them a piece of feta cheese (not too thick). Dredge oregano over the feta cheese, add some drops of olive oil and fold the aluminium pieces. Bake in preheated oven for 15-20 minutes.

Greek Grilled Shrimp

2 lbs cleaned large shrimp
1/4 cup olive oil
1 teaspoon course sea salt
1/2 teaspoon pepper
1 tablespoon grated lemon peel
1 tablespoon oregano
1 garlic clove

Dressing

3 tablespoons lemon juice
1 teaspoon salt
1/4 teaspoon pepper
1/3 cup olive oil
1 teaspoon dried thyme or oregano

Put all ingredient (except the dressing) in a large bowl and marinate for 15-20 minutes.

Thread shrimp on metal skewers (or well soaked bamboo) and grill for 5- minutes turning often (they will turn red and opaque when done).

Serve over rice (or better yet pilaf) with lemon wedges, pitted black olives and cherry tomatoes and drizzle with the dressing.

Elämä jatkuu

2009-04-15T23:00:00.012+03:00

Siskoni sai uudeksi perheenjäseneksi pienen westie tytön 21.3. Sattumalta juuri seuraavana yönä Bella nukkui pois. Harmittaa ettei näistä pienistä valkoisista saanut koskaan yhteiskuvaa.

Vanha koira on kuin ihmisen mieli. Se lukee ajatuksia. Tietää pienestäkin ilmeestä tai eleestä mitä pitää tehdä. Ymmärtää vuosien varrella kehittynyttä yhteistä kieltä, joka muodostuu vain yksittäisistä äänteistä. Vanhukset ovat rauhallisia ja arvokkaita. Viisaita ja kultaakin kalliimpia.

Tässä pienessä päässä sen sijaan järjen valo ei vielä varsinaisesti loistanut. Mutta toivotaan, että pikkuisesta tulee vielä yhtä pitkäikäinen ja viisas kuin Bellastakin. Omanlainen ja erilainen.

Nellan puuhasteluja ja kohellusta katsellessani mielessäni soi vain sanat "Jokaisesta elämästä voi tulla runo. Voi tulla runo, romaani tai laulu. Mutta nuku nyt, kun olet vielä tyhjä taulu..."

Talvilomalla

2009-04-15T22:20:00.001+03:00

Pääsiäisen yhteydessä pidin ruhtinaalliset kaksi talvilomapäivääni ja lähdimme mökille nauttimaan rauhasta. Hiljaisuudessa Päijänteen rannalla kuuluivat vaan joutsenten tuuttaukset ja soidintaan töräyttelevät kurjet. Olisipa sitä toisinaan aavemaiseltakin kuulostavaa huutelua saanut äänitettyä myös kotiintuomisiksi.

Auringonlaskun aikaan lähdimme kurkijahtiin niemen toiselle puolelle, josta soidinhuutelut kuuluivat, mutta näimme vain etäisesti kaksi kurkea. Bongasimme jäällä nuo eriskummalliset jäljet sekä kurkien jalanjälkiä. Myös pareittain etenevät, hieman koiran jälkiä isommat, tassunjäljet.

Seuraavana päivänä kiipesimme läheiselle kalliolle, mutta kurjista ei näkynyt jälkeäkään. Hirvistä sen sijaan näkyi. Koko kallion laki oli kuorrutettu hirven papanoilla. Varmasti hyvä paikka hirvillä pitää majaa ja tarkkailla ympäristöä korkealta kallion laelta, josta oli näkymät joka suuntaan.

Eräänä aamuna monen päivän odotukseni palkittiin ja kaksi kurkea laskeutui aivan mökkirantaan. Harmikseni myös Pökö-herra huomasi vieraat ja Pököä komentaessani kurjet jatkoivat matkaansa. Harmitti niin, että painuin peiton alle koko päiväksi.

Ohjelmassa oli myös mökkiä kiertävän vanhan piikkilanka-aidan purku. Enää ei tarvitse pelätä, että koirat juoksevat ja satuttavat itsestä piikkilankaan.

Ikkunaprinssiltä evättiin osallistuminen aitaprojektiin.

Mökkimuotia 2009.
Tarkkasilmäisimmät voivat havaita apulaisen tiskivuoressa.

Katsomisiksi tilasin David Attenborougn dokumentteja vaihtolämpöisistä (Life in Cold Blood) ja maan pienimmistä (Life in the Undergrowth) sekä Planet Earth -sarjan.

Kotiinviemisiksi mökiltä sain nyt vanhemmiltani joululahjaksi kinuamani isojopon, kun pienessä punaisessa on sillekin kunnollinen säilytyspaikka.

Katselualue

2009-04-05T11:50:00.007+03:00

Minun piti saada mukava katselualue, josta seurailla gekkosen puuhia, mutta valintani oli koiraperheeseen aika uhkarohkea. Toinen koira oli heti suu täynnä valkoisen villamaton karvaa ja toinen nakertamassa jakkaraa. Puhumattakaan siitä hiekkamäärästä jonka tassuissaan kantavat, varsinkin näin keväällä, villamaton uumeniin. Ovat onneksi lopettaneet katselualueeni nakertelun ja tykkäävät pötkötellä pehmeän villamaton päällä itsekin.

Siskoni tekemä, joululahjaksi saatu karppiaiheinen grafiikkataulukin löysi paikkansa. Kaapin päällä ystäviltäni tupaantuliaislahjaksi saatu buddha sekä kolmijalkainen sammakko, jolla uskottiin muinoin olevan kyky kuljettaa sinut minne ikinä halusitkaan mennä. Kolikko suussa symboloi kodin hyvinvointia ja hyvää onnea niiden rahojen kanssa, joita sammakko omistajalleen tuo.

Virvon varvon

2009-04-05T09:30:00.003+03:00

Taas on se aika vuodesta, kun askartelemani puputit pääsivät hommiin, vartioimaan pikku virpojille varattuja pikku munia. Vartiointi on ehkä saattanut pettää joskus yön pimeinä tunteina, koska muutama muna näyttää puuttuvan...

Vanhassa kodissa ei koskaan käynyt virpojia, nyt odotellaan kuinka käy pienessä punaisessa ja jännitetään miten toimii yhtälö virpojat, ovikello, haukkuvat koirat ja yötöistä kotiutunut nukkuva mies.

- - -

Löysiväthän ne virpojat tiensä pieneen punaiseen tupaan. Kohteliaita pikkunoitia ja pupuja, jotka kysyvät ensin saako virpoa ja toivottivat hyvät pääsiäiset lähtiessään. Fiksusti oli parilla koplalla yhteinen kori, johon palkkansa keräsivät. Hyvä mieli jäi näistä loruilijoista, ei ollut yhtään yli-ikäisiä kerjäläisiä meidän oven takana (paitsi naapurinmies, joka tuli lainaamaan poranteriä).

Yhden koplan bongasin pihalta ennen ovikellon soittoa ja koirakin pääsi livahtamaan pihalle vain kerran. Olisi ilmeisesti halunnut lähteä tyttöjen mukaan virpomaan.

Valokuvia

2009-03-31T21:10:00.005+03:00

Minulla on ollut digikamera jo vuosia, mutta paperikuvia en ole vedostanut kuin muutaman hassun kerran. Viikonlopuksi otin projektikseni kaivella koneelta löytyviä arkistojani ja poimia parhaimmat kuvat ikuistettavaksi paperille. Kuvia luonnosta, kodista sekä ihmis- ja eläinystävistä vuosien varrelta, erityisesti nyt pienestä valkoisesta muistoksi myös vanhemmilleni sekä siskolleni ja siskon tytölle joiden elämässä Bellalla oli iso rooli. Isänikin on jo yli vuoden odotellut yhteiskuvaa, jonka hän otti perheemme naisista kolmessa sukupolvessa. Nyt hän sen saa.

Kuvia löytyi kaiken kaikkiaan äkkiseltään pari sataa, joista teetin 20 kappaleen koe-erät Fotonetti.fi sekä Ifolor.fi palveluissa.

Ifolor.fi

tilaus sunnuntaina 29.03.2009 klo 16:26:12
10-kuvat odottivat postilaatikossa tiistaina 31.3.2009
13-kuvat toimitetaan erillisenä lähetyksenä
13-kuvat tulivat keskiviikkona 1.4.2009
10-kokoisia kuvia 23 kappaletta, 4,37 euroa (0,19 kpl)
13-kokoisia kuvia 4 kappaletta, 1,96 euroa (0,49 kpl)
toimituskulut 2,95 euroa
hinta yhteensä 9,28 euroa
maksu kuvien mukana tulevalla laskulla

Fotonetti.fi

tilaus sunnuntaina 29.03.2009 klo 16:52:34
kuvat odottivat postilaatikossa tiistaina 31.3.2009
10-kokoisia kuvia 22 kappaletta, 4,18 euroa (0,19 kpl)
toimituskulut 2,99 euroa
hinta yhteensä 7,17 euroa
maksu verkkopankin kautta kuvia tilatessa

Koe-erässä eri kuvia yhteensä 20 kappaletta (koko yhteensä 8,5 MB) Kuvat pääosin suoraan kamerasta, osiin kuvista säädin vähän tasoja ja sävyjä, mutta kymmeniä kuvia en jaksa alkaa käsittelemään tai säätämään niitä oikean väriprofiilin mukaan, joka ainakin Fotonetissä olisi ollut mahdollista. Kuvien lataus Ifolor.fi-palveluun kesti n. 10 minuuttia ja Fotonetti.fi -palveluun n. 30 minuuttia (tätä en tajunut dokumentoida tarkkaan :P). Kuvat toimitettiin nopeasti kotiin siisteissä pahvisissa pakkauslaatikoissa. Harmi ettei Ifolorin 13-kokoiset kuvat tulleet samalla toimituksella.

Kiiltävien kuvien laatu on yllättävänkin tasainen, mutta Fotonetin kuvat hieman tarkempia paremman kontrastin ja kirkkauden ansiosta. Tämän koeponnistuksen perusteella teetän isomman satsin kuvia siis ehkä Fotonetissä, mikäli mitään tarjouskampanjaa ei osu kohdalle. Joskus 10-kuvia saa kampanja-aikaan 0,10 kappalehintaankin.

Nyt on aika

2009-03-23T21:40:00.007+02:00

Kirsikankukat kauneimmillaan.

Japanissa kirsikankukan hento kauneus kuvastaa elämää ja sen väliaikaisuutta. Kaunis ja hauras. Buddhalaisuudessa se symboloi kaiken katoavuutta ja pysymättömyyttä. Kauneudesta on osattava nauttia, koska se on pian poissa. Samalla on opittava luopumaan ja hyväksymään kaiken katoavaisuus.

Harmittaa, ohikiitävä aika, tuuli.
Kirsikankukat, eiväthän ne halua, ja silti varisevat.

Eifuku Mon-in
(suom. Arto Lappi 2005)

Tiedän mikä on seuraava tatuointini. Muistoksi pienelle valkoiselle.

Bella In Memoriam

2009-03-22T19:25:00.005+02:00

White Boss Baskerville, Bella, 24.6.1993 - 22.3.2009

Pieni valkoinen nukkui pois viime yönä.

Ei löydy sanoja. Ei löydy kuvia.
Miten voisikaan yli 15 vuotta tiivistää yhteen kuvaan tai pukea sanoiksi.

On niin paha olo ja ikävä.

Alkusoitto

2009-02-28T16:45:00.002+02:00

Japanin kirsikka, Prunus Kiku-shidare sakura, kukkii jo varovaisesti. Muissa puissa vain silmut edelleen. Valosta ja aurinkoisista ilmoista riippuen täyteen loistoon on matkaa vielä pari viikkoa.

Sisustuskärpänen

2009-02-28T16:15:00.010+02:00

Huvitti Anniinan blogikirjoituksessa hänen erikoiset aamukahviseuralaisensa. Meidän eteisessä, lattialämmityksen päällä kenkien kanssa ketjujansa sulattelemassa on miehen panssarivaunu.

Isomman terraarion myötä avainlaatikko ei mahdu olemaan enää lipaston kulmalla, joten aurinkoisen ilman myötä sain inspiraation siirtää pöydät olohuoneesta eteiseen. Maistelen niiden paikkaa nyt tuossa nurkassa.

"This plant, commonly called the Venus' fly-trap, from
the rapidity and force of its movements, is one of the
most wonderful in the world." - Charles Darwin

Toivottavasti sisustuskärpäseni ei lennä tänne kärpäsloukun, Dionaea muscipula, "hampaisiin". Kärpäsloukku muutti meille tänään, arvelen, että sillekin maistuu jauhomatoviljelmieni sato. Kukkakaupassa ilmeisesti joku pieni ihminen oli arvellut lihansyöjäkasveille maistuvan myös karkit, koska erään loukun suuhun oli laitettu puoliksi mutusteltu salmiakkipastilli.

Uusi koti

2009-02-27T22:00:00.002+02:00

Nyt on meidän Urpollakin uusi, kauan kaivattu koti.
Se on kuin tehty lipaston päälle. Ja niinhän se onkin.
Mittatilausterraario. 120x40x50 cm.

Pieni eläin on onnellinen. Se hymyilee.

Töissä

2009-02-27T18:45:00.011+02:00

Näissä maisemissa sitä tulee arkipäivät vietettyä.

Pidän työstäni, pidän ympäristöstä, pidän toimistosta ja ihanasta uudesta valoisasta työhuoneesta, jonka ikkunan takana iso männynlatva, josta voin katsella lintuja ja toivonpa oravienkin joskus latvaan asti kiipeävän. Poikien silmäterä on Foosball -pöytä, jossa on jatkuvasti sarjaottelut käynnissä.

Ei vielä

2009-02-23T19:45:00.008+02:00

Lauantaina olin taas Japanilaisessa puutarhassa. Kevät tulee kohisten, mutta nupputilanne ei ollut juurikaan muuttunut. Kukintaa saanemme odotella vielä ainakin pari kolme viikkoa.

Teehuonettakin oli alettu jo kunnostamaan.

Kiertelin myös muita puutarhoja ja bongasin tällaisen pienen seikkailijan, jonka touhuja seurasin pitkään. Yritin saada puuhastelijasta kuvaa, tämän paremmin onnistumatta, kunnes lumikko katosi taas puutarhan uumeniin.

Päivän japani-teemaa jatkoin koirien lenkittämisen jälkeen ystävien ja itse tehdyn sushin sekä muiden japanilaisten herkkujen seurassa.

Aloitin päivän viemällä ystävän lentokentälle kohti Amsterdamia ja päivän päätteeksi kävin vielä kentällä vastaanottamassa hänet ja hänen uuden perheenjäsenensä.

Pian

2009-02-14T17:40:00.003+02:00

Aivan pian lempipaikkani puhkeaa kukkaan. Japanilaisen puutarhan kirsikoiden kukinta-aikaan on enää aivan hetki. Ensimmäisenä puhkeaa japanin kirsikka, Prunus Kiku-shidare sakura, joka oli jo tänään näin lupaavasti nupullaan.

Puutarhaa oli jo siivoiltu sen lumoavinta aikaa varten. Toivottavasti myös teehuone ja vesipisteet saadaan kuntoon kevääseen mennessä.

Sitä odotellessa voi tutustua vaikka 500 m2:n kaktuserämaahan, jonka näyttely on juuri avattu. Esillä Euroopan suurin aivokaktus ja 200 muuta lajiketta.

Seitsemän

2009-01-17T21:25:00.004+02:00

Sain honewpawn mollalta haasteen, jossa kertoa seitsemän asiaa itsestäni.

Olen kiinnostunut buddhalaisuudesta. Hyväntahtoinen uskonto, joka uskoo ihmisiin, ei yliluonnollisiin jumaliin. Olen viime aikoina lukenut paljon hyviä ajatuksia herättäneitä kirjoja buddhalaisuudesta ja Dalai Lamasta.

Olen ainoa lapsi, jolla on sisko. Kaikki isovanhempani ovat elossa, mutta mummoni on kuollut. Minulla on kaksi isää ja kaksi äitiä.
Olen siis asunut lähes koko ikäni sijaisperheessä, joten asiaa tietämättömät saattavat joskus kummaksua, kun kerron esimerkiksi meneväni vanhempieni luo Lahteen ja seuraavassa lauseessa kerron isästäni, joka asuu muutaman kilometrin päässä. Myös sukunimeni on nykyään sijaisperheeni sukunimi.

Olen luonteeltani järjestelmällinen, pedantti ja pikkutarkka, joskus ärsyttävyyteen saakka. Haluaisin oppia olemaan spontaanimpi ja luovempi.

Olen aloittanut työurani pohjanmaalaisessa kalajalostamossa pakaten kalaa puoli vuotta. Sen jälkeen olen toiminut elektroniikkakokoojana, internetassistenttina, toteutussihteerinä ja markkinointiassistenttina. Unelma-ammattini olisi etologi, joka tutkii eläinten käyttäytymistä ja sen kehitystä.

Olen tavannut mieheni Internetin kautta. Vuosi oli 2000 ja paikka artic.netin chat, joka on sittemmin jo lopetettu. Saman chatin kautta olen tavannut useita ihania ihmisiä, joista muutamat ovat hyviä ystäviäni vieläkin.

En juo kahvia. Enkä teetä. Enkä juuri muitakaan virvoitus- tai alkoholijuomia. Juon enimmäkseen vain vettä, jota kutsun vatuliksi.
Tapa aiheuttaa joskus pientä tuskastumista kyläpaikoissa, kun minulle ei "kelpaa" kuin vesi.

Olen koukussa Nokia puhelimeni Marble Cannon -peliin. Pelaan sitä usein odotellessani jotain, autossa, työmatkoilla, tupakalla, vessassa, sohvalla, nukkumaan mennessä...

En haasta, mutta lukisin mielelläni asioita ihmisistä, jotka löytyvät ystävät ja inspiraatiot -listaltani :)

Kirja-ale

2009-01-15T20:50:00.006+02:00

En voinut vastustaa sitä. Kirja-alea. Mukaan tarttui kirjoja sisustuksesta, Tove Janssonista, Dalai Lamasta ja Tuire Kaimion eläinnäyttelijöistä. Mukavaa iltalueskelemista pitkäksi aikaa. Kesät ovat yleensä minun lukuaikaani. Kun on aikaa nauttia auringosta hyvän kirjan parissa.

On ollut hyvä viikko. Olen käynyt sävyttämässä karppiani, saanut uuden pyykkikoneen rikkoutuneen tilalle, langennut lehtimyyjän puheisiin, muuttanut uuteen valoisaan ja tilavaan työhuoneeseen, jonka ikkunan takana ison männyn latva, jossa toivon vielä näkeväni oravien kirmaavan.
Suunnitteilla myös ihana matka talvilomalla ystävän luo Portugaliin.

Edes painopinnanvalmistajan ammattitutkinnon tutkintoraportti ei saanut mieltä matalalle. Ei tällä viikolla, ei tänään. Vaikka lista täydennettävistä osioista olikin riittävästi olivat ne kuitenkin vain yhdestä osa-alueesta, työasemataittajan tuotantotehtävistä... tavutuskieli ei ole suomi, loppumerkit linkittämättä, ulkoasussa pientä muokkaamista, taulukon muotoilu kesken, syväykset pehmeitä, kloonaus tapettimainen, profiilit eivät ohjeen mukaiset, grafiikan luonti täydennettävä, logon tekstin vektorointi ei vastaa originaalia, pylväsgrafiikka ei mallin mukainen, täydennettävä laitekuvaukset, rasteritiheydet ja värin max-peitot, kuvat profiloimatta...

Tuota listaa katsellessa vaikuttaa, että eihän se osannut mitään. Mutta kyllä minä osasin. Paljonkin. Muut osa-alueet osioineen olivat hyväksytty, vaikkakin osa huomautuksin... viestintäalan yleistiedot ja taidot, ATK:n perustiedot, viestintäalan toimialatieto, painotuote ja visuaalinen viestintä, painotuotteiden valmistuksen perustekniikat ja -prosessit, kielitaito, painopinnanvalmistajan perustiedot ja taidot, painopinnan valmistuksen tietojenkäsittelyjärjestelmät, painopinnan valmistuksen tärkeimmät työohjelmat, taittotyö ja tiedoston valmistus, verkkoviestinnän/multimedian tekniikat, laatutyön ja -järjestelmien periaatteet, sosiaaliset taidot, kirjataitto, PDF-tiedostojen luominen ja muokkaus, tiedostojen muunto, työasema-asemointi, asiakaspalvelu, ilmoitustaitto sekä tiedostojen ja ohjelmien asennus...

Ilmaisin tyytymättömyyteni koulutuksen tasoon ja laitoin palautetta. Saa nähdä miten tässä vielä käy. Osan osaan täydentää helposti, mutta osa ei kyllä onnistu ilman lisäopetusta. Jos en niitä riittävästi osannut näytössä en tiedä miten voisin niitä oppia täydennykseenkään mennessä? Ja kun en tiedä ketään kuka olisi päässyt näyttötutkinnosta läpi ilman lisäopetustunteja ja maksullista täydennystä tulee väistämättä rahastuksen maku suuhun. Hyvä tutkinnon on ollakin tarvittavan vaativa, jotta sillä on jotain arvoa, mutta jos kukaan ei pääse läpi on vikaa oltava jossain muuallakin kuin vain opiskelijoissa.

Viikko kohti valoa

2009-01-04T17:25:00.005+02:00

Itseasiassa jo kaksi viikkoa. Talvipäivänseisauksesta päivä on pidentynyt jo 10 minuuttia. Kaikki hulinat jouluja myöten ovat ohi ja vuosi vaihtunut.

Lisääntyvä valo herättää jo lähes burn outissa olleen sisustuskärpäsenkin ja pesän rakennus alkaa kevään myötä. Uudessa kodissa on vielä paljon järjestelemistä ja laitettavaa ennenkuin asiat alkavat löytää paikkansa. Pienet tilat tuovat omat haasteensa. Muutama nurkka on sentään jo suurinpiirtein kunnossa.

Tässä muutama kuva pienestä punaisesta:

Eteisessä pirteän vihreä seinä. Pidän siitä.
Tuohon nurkkaan kaipaisin jotain kevyttä penkkiä tai hyllykköä.

Urho Gekkonen asuu eteisessä.
Urholle on hakusessa hiukan isompi lasinen liukuoviterraario.

Olohuone odottaa isoja muutoksia. Lilliputtiolohuone.
Sinne pitäisi mahduttaa kapea työpöytä tietokonetta varten. Jotta työpöytä sinne mahtuu pitää televisio vaihtaa litteämpään, ostaa uusi televisiotaso sekä mahduttaa rahi ja sarjapöytä jonnekin...

Portaikko alakertaan.
Viikonloppuna sain majakkataulunikin seinälle.

Takka päivänvalossa.

Ensilumi

2008-11-23T02:56:00.003+02:00

Torstaiaamuna kohtasi valoisa näky. Huomasin ensilumen vasta kiivettyäni untenmailta yläkertaan. Ensilumi on maassa vieläkin ja sitä luvattiin pian lisää. Iskee kuulemma kunnon lumimyräkkä.

Takkatulen lämmöstä nauttien. Olemme valmiina.

Syksyn verkkainen vaihtuminen talveen ei ole ensinkään hullumpaa aikaa. Se on turvaamisen ja huolehtimisen aikaa, se on aikaa jolloin itse kukin kerää talven varalta niin suuria varastoja kuin suinkin. Tuntuu hyvältä koota ajatuksensa ja kääriytyä lämpöönsä ja kaivautua kaikkein perimmäiseen koloon, turvallisuuden keskipisteeseen, missä voi puolustaa kaikkea mikä on tärkeätä ja arvokasta ja ikiomaa. Sitten saavat pakkaset ja pimeys ja myrskyt tulla minkä ehtivät. Ne haparoivat ovia ja etsivät aukkoa josta päästä sisään, mutta se ei onnistu, sillä kaikki ovet ovat lukitut, ja niitten takana istuvat ne jotka ovat ajoissa osanneet pitää varansa ja nauravat lämpimässä ja yksinäisyydessä.

-Tove Jansson-

2008-11-23T01:57:00.007+02:00

Enää ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Oma karppi on jalassa aina.
Tatuointi on vielä kesken, jatketaan joulun jälkeen loppuun.

Minulle se symboloi nimenomaan sitkeyttä ja periksiantamattomuutta.
Ja niitä on totisesti tarvittu viime aikojen ponnisteluissa.

Tässä lisää karpin tarinaa:

Lĭyú tiào lóngmén -
Karppi hyppää lohikäärmeportista
Kuuluisa tang-kauden runoilija Li Bai on sanonut: ”kun nousee Lohikäärmeportin läpi, maine kasvaa kymmenkertaiseksi” (Yi deng longmen, ce sheng jia shi bei).
Tästä on kiinalaisten kielenkäyttöön vakiintunut sanonta ”karppi hyppää lohikäärmeportista”, lĭyú tiào lóngmén. Sillä tarkoitetaan sellaista henkilöä, joka saavuttaa menestystä, saa osakseen suosiota, arvon tai aseman nousua.

Lĭyú tarkoittaa karppia, tiào on verbi ”hypätä, loikata”, lóngmén merkitsee kirjaimellisesti ”lohikäärmeporttia” (lóng = lohikäärme, mén = portti).

Sanonnan alkulähde löytyy Kiinan Keltaiselta joelta (kiinaksi Huang he). Kiinan Shanxi:n provinssissa, Hejin'in ja Hanchengin maakuntien paikkeilla Keltainen joki virtaa vuolaana syvässä kanjonissa. Tällä kohtaa joen vedet syöksyvät uomassaan valtavan voimakkaana virtana ja putoavat jyrkästi alaspäin muodostaen pauhaavan kosken. Joka vuosi kevään koittaessa tuhannet ja taas tuhannet karpit uivat virranjuoksua ylöspäin, ja taistelevat tiensä läpi kuohujen pyrkien yläjuoksulle kutemaan. Virta on kuitenkin niin voimakas ja nousu yläjuoksulle niin suuri, että vain muutamat harvat yksilöt onnistuvat yrityksessään.

Kansan suussa on jo aikojen alusta kulkenut sellainen uskomus, että ne harvat sinnikkäät ja onnekkaat karpit, jotka tuota koskea vastaan taistellessaan onnistuvat sen ylittämään, muuttuvat yläjuoksulle päästyään lohikäärmeiksi, kiinaksi lóng. Tästä syystä tuo jylisevä koski on saanun nimen lóngmén ”lohikäärmeportti”.

Lĭyú tiào lóngmén, ”karppi hypää lohikäärmeportista” sanonta on siis alunperin lähtöisin tuosta jokakeväisestä luonnonilmiöstä, kalojen noususta yläjuoksulle kutemaan. Nykyisin sanontaa käytetään kuitenkin vertauskuvallisesti tilanteessa, jossa joku onnistuu ponnisteluissaan, saa suosiota ylemmältä taholta tai saavuttaa paremman aseman ja kokee statuksen nousun. Silloin ihminen ylennetään tavallisen kansan joukosta lohikäärmeiden kastiin, valittuihin.

Vaikka sanonnassa puhutaan karpeista, nykyisin ollaan kutakuinkin sitä mieltä että Keltaiseen jokeen ja Lohikäärmeportista yläjuoksulle nousevat kalat eivät suinkaan ole, eivätkä ole olleet karppeja, vaan sampia. Sampi, kiinaksi you yu tai chan yu, on huomattavan isokokoinen kala, jonka pää ja selkäevä saattavat hyvinkin kaukaa katsottuna antaa vaikutelman lohikäärmeestä. Kun sammet vielä kosiskellessaan hyppivät vedessä näytellen punaisina hohtavia eviään, ei lienen mikään ihme että rannalla näkyä seuranneet ihmiset ovat kuvitelleet näkevänsä lohikäärmeitä kisailemassa... Se, että kaloja on kutsuttu karpeiksi, johtunee vain väärinkäsityksesta. Yhtäkaikki, lĭyú, karppi, on jäänyt elämään tähän sanontaan.

[klik]

Japanilaisen puutarhan syksy

2008-11-02T17:20:00.007+02:00

Muuttopuuhien lomassa kävin lepuuttamassa ajatuksiani ja ihailemassa taas karppeja Viherpajan japanilaisessa puutarhassa. Viehättävä pieni oma maailmansa, ja mikä parasta, vain parin kilometrin päässä uudesta kodistamme. Täällä tulen vierailemaan vielä useammin ja tutustutan tänne kaikki kyläilijämmekin. Ei mikään hassumpi paikallisnähtävyys.

Tämä on yksi suosikkikarpeistani. Se on niin kaunis.

Toinen suosikki on täysin oranssi mustilla suomuilla.
Sitä olen kuvaillut aikaisemmin mm. täällä.

Laatikkoelämää

2008-11-01T18:30:00.005+02:00

Laatikkopinot kasvavat, mutta vielä on paljon pakkaamista.
Ja minä kun luulin aloittaneeni hyvissä ajoin...

Eläinlääkäristä saimme eilen onneksi hyviä uutisia, polvissa ei ole nyt mitään kriittistä, joten niitä ei tarvitse alkaa leikkaamaan. Kunhan saamme muutettua pitää aloittaa kuntokuuri uusissa lenkkeilymaastoissa, jotta saadaan paremmat lihakset niveliä tukemaan.
Koirien lääkkeitä säilytetään tässä Mad doctor -peltipurkissa.

Tänään pääsin talolle valoisan aikaan ensimmäistä kertaa nyt kun se on meidän. Kävin hakemassa lähistöllä asuvan isäni mukaan katsomaan tiluksia. Hän on asunut koko ikänsä Vantaalla ja on mitä mainioin paikallisopas, hänen tarinointinsa antaa uusiin kotikulmiin syvyyttä ja saa Vantaankin kuulostamaan ihan kelpo paikalta elää.
I love Vantaa -kassin sain isältä ensimmäisenä tupaantuliaisena.

Vielä kuva ilta-auringon valossa kylpevästä tuvastamme ja pihamaasta pihakaivoineen.

Punainen tupa

2008-10-30T18:56:00.007+02:00

Hiljaista blogirintamalla ja syy on tässä.

Pieni punainen tupa on nyt meidän. Muuttovalmiina odottaa. Illat täyttyy pakkailusta ja pakkohan siellä on ollut käydä ilta-ajeluilla mittailemassa, hipeltämässä ja fiilistelemässä. Varsinainen muutto lienee jo viikon päästä. Ammattitutkintoni näyttökokeet on ensi viikon torstaina sekä seuraavana maanantaina ja nyt siis näyttää siltä, että varsinainen muutto rysähtää siihen keskelle. Näinhän sen juuri suunnittelinkin. Eli en.
Lisäksi siihen väliin perjantaiksi varasin jo kuukausia sitten ajan uutta tatuointia varten.
Luottamusta näyttötutkintoa kohtaan lisää vielä se, että tiedän kyllä monta henkilöä jotka siihen ovat osallistuneet, mutta kukaan ei ole päässyt siitä ensi yrittämällä läpi. Vasta kertaamalla. Mutta minä olen ensimmäinen! Olenhan?
Kaiken tämän päälle vielä Rapu-koirallani on kipeät jalat ja huomenna menemme lääkäriin kuulemaan tuomion joudummeko leikkaamaan toisenkin polven ja mikä vaivaa lähes vuosi sitten murtunutta varvasta. Tällä viikolla oli tietenkin eläinlääkäripäivät, jonka takia sain ajan vasta huomiseksi ja joudun jäämään pois ystäväni 30-vuotisjuhlista.
Marraskuun aikana pitäisi myös päätoimittaa ja taittaa bulldoggiyhdistyksemme jouluinen jäsenlehti, mutta se on onneksi jo aika hyvällä mallilla ja sen taitto on ollut hyvää treeniä näyttötutkintoja varten.

Kerääntyykö kaikki asiat nyt kasaan vai tuntuuko minusta vain siltä?
Tuntuu, että aivan liian paljon isoja asioita tapahtuu samaan aikaan ja välillä joutuu tosiaan kamppailemaan, että selviäisin tästä kaikesta kunnialla. Ystävät ja tuttavat ovat kuulleet varmasti kyllästymiseen asti muuttohöpinöitä sekä kiukkuväsymystäni. Koittakaa jaksaa vielä hetki.

Helsinki Design Week

2008-09-23T17:40:00.004+03:00

Torstaina 25.9. se alkaa, Helsinki Design Week 2008.
Kaapelitehtaan Design Markettiin ainakin tekisi mieli mennä, mutta uskaltaakohan sinne näin pahassa sisustuskuumeessa, uutta kotia odotellessa mennäkään. Petolliseen aikaan tulossa tämä viikko. Muutama juttu on mielessä ja jos sellaisia löytyy niin en ehkä taaskaan voi vastustaa kiusausta...

Myös Show 100 -näyttely kuulosti mielenkiintoiselta.

www.helsinkidesignweek.com

Uuteen kotiin

2008-09-20T14:30:00.005+03:00

Olen yrittänyt pitää näppini kurissa ja ostaa uusia asioita vasta sitten, kun olemme päässeet muuttamaan, saaneet tavarat paikoilleen ja katsoa sitten mitä tarvitsee. Mutta odottavan aika on piiiiiiitkä ja pieniä lipsahduksia on jo sattunut. Esimerkiksi tämä kannellinen emaliämpäri Mokosta biojäteastiaksi tai pihalle koiranpökäleitä varten...

... ja eilen piti mennä ostamaan Ikeasta vain henkareita ja muutamia laatikoita muuttoa helpottamaan, mutta mukaan tarttui myös nämä pari Felicia-huopaa. Noita ruskeita meillä on nytkin, mutta tuota uutta väriä en voinut vastustaa.

Tänään siivoilin ja pakkailin jo keittiön kaappeja. Heitin suurimman osan resepteistä menemään, turhaan seisovat kaapeissa, kun netistä löytyy reseptit helposti. Tämän haalistuneen reseptin halusin kirjoittaa vielä talteen:

Smetanainen broilerivuoka

3 dl pitkäjyväistä riisiä
kanaliemikuutio
2 sipulia
400 g broilerisuikaleita
1 ½ tl mustapippuria
3 tl currya
ripaus suolaa
2 dl juustoraastetta
2 prk smetanaa
(kermaa)

keitä riisit kanaliemessä
kuullota silputut sipulit öljyssä
kypsennä broilerisuikaleet pannulla ja mausta mustapippurilla, currylla ja suolalla
sekoita jäähtyneet riisit, sipuli sekä broilerisuikaleet sekä smetana ja juustoraaste (jätä ½ dl ripoteltavaksi pinnalle) keskenään ja kaada voideltuun vuokaan.
jos haluat ruoasta hieman löysempää, lisää vielä tilkka kermaa.
kypsennä 200 asteessa noin puoli tuntia

4-5 annosta
Valmistusaika: 45 min

Syksyn väreissä

2008-09-13T23:25:00.007+03:00

Tänään olen kuljeskellut suurimman osan päivästä ulkona kameran kanssa. Katsokaa nyt näitä värejä, katsokaa ulkona ympärillenne! Siellä on upeaa! Ruskan jälkeen ehkä vielä enemmän odotan niitä huurteisia hetkiä, kun heinät ja lehdet saavat jäähileisen peitteen ja kimaltelevat auringossa kuin pienet timantit.

Luontoretken päätteeksi äidin tekemän lohisoppa ruisleivän kera maistui taivaalliselle.

Luontokuvausassistenteistani ei tänään ollut juuri apua...

...toinen vaan tuli eteen, söi heiniä ja heilutteli kuvaamiani kohteita...

...ja toinen villi lapsi juoksenteli henkensä edestä...

Juokse villi lapsi
juokse kauemmaksi
siellä kasvat vahvemmaksi
ja vapaammaksi
juokse henkesi edestä
ota toivon kipinä mukaan
taivas on täynnä kuumaa terästä
ehkä pian, sitä ei tiedä kukaan

- Pelle Miljoona

SuomiTour 2008

2008-09-13T21:45:00.003+03:00

Blogiin lisätty heinäkuulle lisää kesälomareissumme kohteita ja kuvia.
Pyhäjoki, Kalajoki, Lohtaja, Kauhava, Koskenkorva, Humppila, Joutsa...

Yllä oleva kuva Pyhäjoelta Annalan kotiseutumuseosta.

Syysjuhla

2008-09-12T23:00:00.004+03:00

Tänään piti lähteä reissuun, mutta sen sijaan korkattiinkin lahjaksi saatu kuohuviini pullo ja jäätiin kotiin juhlistamaan asuntokauppoja sekä nauttimaan rauhallisesta koti-illasta.
Syksyisen pirteän kukkakimpun ostin Tapiolasta etsiessäni siskontytölle Littlest Pet Shop -synttärilahjaa.

Kuume

2008-09-11T13:00:00.007+03:00

Olen ollut tämän viikon kotona flunssan kourissa. Nyt olo on voiton puolella ja huomenna pitäisi jo raahustautua töihin. Eilen tunsin itseni taas resurssien tuhlaajaksi jonottaessani kaksi tuntia terveyskeskuksen päivystyksessä saadakseni työnantajalle todistuksen perusflunssasta. Odotustilassa eräs vanhempi rouva tiuskasi minulle oikein hermostuneesti, että "No sulla on hyvät hermot", kun en lähtenyt mukaan hänen jupinaansa hoitajista, pitkistä jonoista ja niiden etenemisestä.

Sisustuskuume sen sijaan on edelleen nousemassa. Sen vuoksi linkkilistani elää ja kerään sinne enenevässä määrin sisustukseen liittyviä blogeja ja kauppoja. Uskallan ehkä jo sanoa asuntomarkkinoilla tärpänneen, kun tarjous on hyväksytty ja alkukaupat jo tehty. Pian minulla on oma pieni punainen tupa valkoisine ikkunanpielineen... oma pieni kasvimaa... oma kaivo pihassa... piharakennus, joka tulee olemaan mieheni valtakuntaa ja johon hän saa oman työpajansa... ulkovarasto polttopuille ja joponikin saa viimein muuttaa kotiin... Saan takan, saunan, tiskikoneen... Kenties saan isäni ylipuhuttua antamaan meille tupaantuliaislahjaksi sen ihailemani sinisen lipastonkin. Unelmani ovat toteutumassa, mutta en vielä ole oikein sisäistänyt sitä. Jos kaikki menee hyvin on ihana kamala muutto edessä marraskuussa.

Tunti

2008-09-05T19:00:00.007+03:00

Tänään töistä tullessani näin laitapuolen kulkijan kaatuvan ja lyövän päänsä katuun keskellä Tapiolaa. Hän käpertyi ja jäi maahan makaamaan. Kävin ravistelemassa häntä ja varmistin, että on kunnossa ja tajuissaan. Ensimmäisen hätäpuhelun soitin 16:41 ja jäin odottelemaan poliisien tuloa. Tunnin odottelin kaatuneen ja päänsä lyöneen Pekan kanssa apua, jota ei koskaan tullut. Noin vartin kohdalla toinen tyttö jäi kanssani odottelemaan ja soitti uudelleen hätäkeskukseen. Noin puolen tunnin kohdalla eläkkeelle jäänyt terveysalalla työskennellyt nainen liittyi seuraamme, soitti kolmannen kerran ja jäi kanssamme odottelemaan. Tunnin paikkeilla eräät nuoret miehet auttoivat Pekan läheiselle penkille istumaan ja veivät hänen viinapullonsa. Sinne jäi Pekka seikkailemaan, kun reilun tunnin jälkeen väsyimme odottamaan. Varmistin, että hän pärjää ja jää istuskelemaan kunnes pääsee taas kävelemään.

On se hienoa, että apu on noin lähellä, jos itselle tai läheisille joskus tapahtuu jotain ja jää makaamaan vilkkaasti liikennöidylle kävelykadulle. Auta armias, jos satut olemaan vielä humalassa. Moni tuli kyllä kysymään, että onko apua hälyytetty ja onko kaikki kunnossa. Moni kävi ottamassa maassa makaavasta kuvia kameroillaan ja kännyköillään. Vartija kävi paikalla pyörähtämässä. Muutama teini kävi rääpimässä päätään maassa makaavalle. Eräs siististi pukeutunut espoolaisrouva kävi sättimässä kuinka on Tapiola mennyt pilalle eikä olisi suuri menetys vaikka Pekan kaltaiset kuolisivat pois. Kertoipa hän tarinan kaatuneesta 80 vuotiaasta naisesta, jonka kanssa hän oli taannoin odottanut 20 minuuttia ambulanssin tuloa.
Tunnin aikana ehdin keskustelemaan myös Pekan kanssa mm. Pekka Puupäästä ja Justiinasta, Esa Pakarisesta ja Masa Niemestä, Tuntemattomasta sotilaasta ja Edvin Laineesta sekä evakko äidistä.

"I am Pekka, I am Grazy Man. En ainakaan Onnenpekka."

Niin surullista, että itkettää.

Syksy tulee

2008-09-01T21:55:00.001+03:00

Lähtö tulee hypyn lailla! Yhtäkkiä kaikki on muuttunut, eikä lähtijä saa hukata minuuttiakaan, hän nyhtää teltankepit maasta ja sammuttaa hiilloksen sukkelasti, ennen kuin kukaan ehtii estellä häntä taikka tulla mitään utelemaan; reppua selkään nostaessaan hän hyppelee, ja lopulta hän on tiellä, yks kaks rauhallisena kuin ties mikä vaeltava puu, jossa yksikään lehti ei liiku. Teltan paikalla on vain tyhjä suorakulmio vaalennutta ruohoa, ja myöhemmin aamulla ystävät heräävät ja sanovat: Hän on lähtenyt, syksy tulee.

-Tove Jansson-

Postia maailmalta

2008-08-28T22:20:00.003+03:00

Tänään sain paketin Meksikosta. Paketti tuli siellä asuvalta suomalaissyntyiseltä taitelijalta Ilona Sampovaaralta kiitokseksi jutusta, jonka tein hänestä bulldoggiyhdistyksemme lehteen, koska hänen töissään päätähtinä loistavat englanninbulldoggit :) Juttu oli kyllä hieno ja olen iloinen, että saimme käyttää yhdistyksemme historian ensimmäisessä jäsenlehdessä upeasti kansikuvanakin Ilonan maalausta.
Paketissa oli meksikolainen silkkihuivi ja postikortteja Ilonan töistä. <3

Ilonaan ja hänen töihinsä voi tutustua paremmin osoitteessa: www.ilonaart.com

Orastava sisustuskuume alkaa ottaa vallan, koska asuntomarkkinoilla meillä on nyt verkot vesillä. Pitäkäähän peukkuja, että tärppää! Vaikea olla suunnittelematta ja haaveilematta uuden kodin sisustusta. Tuolle yhdelle Ilonan vihreäsävyiselle kortillekin olisi jo kehystettynä paikka mietitty...

Tampere

2008-08-18T21:00:00.003+03:00

Lauantaina olimme Tampere-seikkailulla. Näin appiukkoni ensimmäistä kertaa, ehkä se oli jo aikakin seitsemän vuoden seurustelun jälkeen. Tampereen taidemuseon Muumilaakson kauppapuodista ostin tuon keskimmäisen muumijulisteen ja sain taulut viimein seinälle. Sen jälkeen seurattiin hetki ystävien luona kolmilapsisen perheen hulinaa, jonka jälkeen menimme hakemaan omaan Ihmeperheeseemme uuden perheenjäsenen.

Pitkään olen omasta liskosta haaveillut ja siinä hän nyt on, pienen pieni Urho Gekkonen. :)

Aurinkoista huomenta

2008-08-13T20:00:00.000+03:00

Synttärikukka oli ilmestynyt työpöydän kulmalle :)

Pirteän keltaisia kukkia sain eilen kotiinkin mieheltä.

Viidakkosynttärit

2008-08-12T21:55:00.011+03:00

www.tropicario.com

Ja eläinteema jatkuu aina vaan... Syntymäpäiväni kunniaksi
saimme viimeinkin aikaiseksi retken Tropicarioon.

Krokotiilivaraani.

Tästä 2,5 metrisestä komistuksesta löytyi juttu
Iltalehden netti-TV:stäkin [25.5.2008]

Vihreä mamba.

Madagaskarin päivägekko.

Ensi viikonloppuna meidän Ihmeperheemmekin saa perheenlisäystä ;)

Trooppinen tuntuu olevan tämä elokuun iltakin, lämmintä lähemmäs 20 astetta ja kosteaa... Koirien kanssa ehdimme juuri iltalenkiltä pois ennen sateen alkua.